Esteettömyys yhdenvertaisuuden perustana rekrytoinnissa
Lund, Sarianna (2026)
Lund, Sarianna
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051812998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051812998
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella esteettömän rekrytoinnin merkitystä osana yhdenvertaista henkilöstöhallintoa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten yhdenvertaisuus ilmenee rekrytointiprosessin eri vaiheissa, millaisia velvoitteita yhdenvertaisuuslaki asettaa työnantajille rekrytointitilanteissa sekä millainen merkitys henkilöstöhallinnolla on esteettömän rekrytoinnin edistämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui tieteellisistä tutkimuksista, asiantuntija-artikkeleista, viranomaisaineistoista sekä keskeisestä lainsäädännöstä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva esteettömästä ja yhdenvertaisesta rekrytoinnista sekä siihen liittyvistä käytännöistä, velvoitteista ja kehittämistarpeista suomalaisessa työelämässä.
Tulosten perusteella esteettömyys toimii keskeisenä edellytyksenä yhdenvertaiselle rekrytoinnille. Esteettömyys korostuu erityisesti rekrytointiprosessin alkuvaiheissa, kuten työpaikkailmoittelussa ja hakukanavien saavutettavuudessa, kun taas yhdenvertaisuus painottuu hakijoiden arviointi- ja valintavaiheissa. Tulokset osoittavat myös, että henkilöstöhallinnolla on merkittävä vastuu esteettömyyden edistämisessä sekä yhdenvertaisten käytäntöjen kehittämisessä ja jalkauttamisessa organisaatioon.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui tieteellisistä tutkimuksista, asiantuntija-artikkeleista, viranomaisaineistoista sekä keskeisestä lainsäädännöstä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva esteettömästä ja yhdenvertaisesta rekrytoinnista sekä siihen liittyvistä käytännöistä, velvoitteista ja kehittämistarpeista suomalaisessa työelämässä.
Tulosten perusteella esteettömyys toimii keskeisenä edellytyksenä yhdenvertaiselle rekrytoinnille. Esteettömyys korostuu erityisesti rekrytointiprosessin alkuvaiheissa, kuten työpaikkailmoittelussa ja hakukanavien saavutettavuudessa, kun taas yhdenvertaisuus painottuu hakijoiden arviointi- ja valintavaiheissa. Tulokset osoittavat myös, että henkilöstöhallinnolla on merkittävä vastuu esteettömyyden edistämisessä sekä yhdenvertaisten käytäntöjen kehittämisessä ja jalkauttamisessa organisaatioon.
