Lasten psyykkisen turvallisuuden tukeminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Psyykkisesti turvallinen ympäristö ja tunne turvallisuudesta ja turvassa olemisesta on edellytys lasten hyvinvoinnille ja turvalliselle kasvulle. Lapsi viettää varhaiskasvatuksessa ison osan arjestaan, jolloin ei ole merkityksetöntä millaisessa ympäristössä hän siellä elää, kasvaa ja kehittyy.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu opas, johon koottiin tietoa psyykkisestä turvallisuudesta ja keinoja sen tukemiseksi varhaiskasvatuksen arjessa. Oppaaseen sisällytettiin myös konkreettisia menetelmiä psyykkisen turvallisuuden tukemiseksi, sekä keskustelulista tiimin työn tueksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda lisätietoa psyykkisestä turvallisuudesta ja lisätä keinoja henkilöstön sensitiivisen työotteen tukemiseksi varhaiskasvatuksen arjessa, ja näin myös edistää lapsen hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta varhaiskasvatuksessa. Työelämäkumppanina oli Kirkkonummen varhaiskasvatuksen yksikkö.

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämismuotoisena opinnäytetyönä työelämäkumppanin tarpeeseen varhaiskasvatuksen lasten psyykkisen turvallisuuden tukemiseksi. Oppaan teoreettinen viitekehys rakentui varhaiskasvatuksen, psyykkisen turvallisuuden, turvallisuuden tunteen ja vertaissuhteiden, sekä sensitiivisyyden ympärille. Opinnäytetyön oppaaseen sisällytettiin tietoa psyykkisestä turvallisuudesta ja keinoja sen tukemiseksi varhaiskasvatuksen arjessa, sekä konkreettisia menetelmiä ja keskustelulista tiimin työn tueksi. Menetelmänä käytettiin Brainwriting-menetelmää.

Opinnäytetyönä tehtiin opas työelämän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Valmis opas luovutettiin työelämäkumppanille. Arvioinnissa hyödynnettiin työelämäkumppanilta saatua palautetta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lasten psyykkinen turvallisuus vaihtelee arkisissa tilanteissa ja henkilöstön sitoutuminen on keskeistä sen tukemisessa. Opas tarjoaa henkilöstölle keinoja näiden tilanteiden tunnistamiseen ja tukemiseen. Jatkokehittämiskohteena voisi olla uuden menetelmän kehittäminen aiheen ympärille tai lasten kokemuksien esiin tuominen.