Hyvinvointialueiden budjetointitavan haasteet ja kehittämistarpeet : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Jämsen, Aleksi (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052415861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052415861
Tiivistelmä
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ollut niiden toiminnan alkuvuosina haastava, ja talouden ohjaus on noussut keskeiseksi osaksi julkista keskustelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä budjetointitapaa hyvinvointialueiden talouden suunnittelussa sovellettiin sekä millaisia haasteita ja kehittämistarpeita siihen liittyi kirjallisuuden perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Finnasta, Google Scholarista sekä manuaalisilla hauilla ministeriöiden ja viranomaisten verkkosivuilta. Tutkimusaineistoksi valittiin kahdeksan lähdettä, jotka koostuivat tutkimusartikkeleista, kirjallisuudesta, viranomaisraporteista ja ohjeistuksista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelun avulla.
Tulosten perusteella hyvinvointialueiden talouden suunnittelu perustui pääosin talousarviopohjaiseen budjetointiin, jota ohjasivat lainsäädäntö, valtion rahoitusmalli ja talouden tasapainottamiseen liittyvät vaatimukset. Keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin talouden ennakoitavuus, kustannusten hallinta, rahoituksen riittävyys, alueelliset erot sekä tiedolla johtamisen puutteet. Kehittämistarpeina korostuivat strategisempi talousohjaus, yhtenäisempi tietopohja sekä joustavammat budjetointikäytännöt.
Johtopäätöksenä todettiin, että hyvinvointialueiden budjetointi on merkittävä tekijä julkisen talouden ohjauksessa ja palvelujärjestelmän kestävyydessä. Talousarviopohjainen budjetointi tarjoaa rakenteen talouden suunnittelulle, mutta sen kehittämistä tarvittiin erityisesti muuttuvaan toimintaympäristöön vastaamiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden talousohjauksen tarkastelussa ja aiheen jatkotutkimuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Finnasta, Google Scholarista sekä manuaalisilla hauilla ministeriöiden ja viranomaisten verkkosivuilta. Tutkimusaineistoksi valittiin kahdeksan lähdettä, jotka koostuivat tutkimusartikkeleista, kirjallisuudesta, viranomaisraporteista ja ohjeistuksista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelun avulla.
Tulosten perusteella hyvinvointialueiden talouden suunnittelu perustui pääosin talousarviopohjaiseen budjetointiin, jota ohjasivat lainsäädäntö, valtion rahoitusmalli ja talouden tasapainottamiseen liittyvät vaatimukset. Keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin talouden ennakoitavuus, kustannusten hallinta, rahoituksen riittävyys, alueelliset erot sekä tiedolla johtamisen puutteet. Kehittämistarpeina korostuivat strategisempi talousohjaus, yhtenäisempi tietopohja sekä joustavammat budjetointikäytännöt.
Johtopäätöksenä todettiin, että hyvinvointialueiden budjetointi on merkittävä tekijä julkisen talouden ohjauksessa ja palvelujärjestelmän kestävyydessä. Talousarviopohjainen budjetointi tarjoaa rakenteen talouden suunnittelulle, mutta sen kehittämistä tarvittiin erityisesti muuttuvaan toimintaympäristöön vastaamiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden talousohjauksen tarkastelussa ja aiheen jatkotutkimuksessa.