Sosiaalinen yhteenkuuluvuus Huuhkaja- ja Helmaripolun motivaatioilmastokyselyssä
Oksanen, Jaakko (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717469
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella sosiaalista yhteenkuuluvuutta osana Huuhkaja- ja Helmaripolun pelaajille toteutettua motivaatioilmastokyselyä sekä sen yhteyttä kilpailusuuntautuneisuuteen ja yhteyttä sukupuolten välisiin eroihin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa suomalaisen pelaajakehityksen ja valmentajakoulutuksen kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Palloliiton ja Eerikkilän urheiluopiston kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui 12–15-vuotiaiden pelaajien motivaatioilmastokyselyistä (N = 1660) vuosilta 2024–2025. Aineisto analysoitiin kuvailevien tunnuslukujen, riippumattomien otosten t-testin ja Pearsonin korrelaation avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin p < 0,05.
Tulosten mukaan sosiaalinen yhteenkuuluvuus oli korkealla tasolla (ka = 4,36, kh = 0,55). Vuoden 2025 tulos oli korkeampi kuin vuoden 2024 tulos (p < 0,05). Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kilpailusuuntautuneisuuden välillä ei havaittu yhteyttä (r = -0,02, p > 0,05). Poikien yhteenkuuluvuus oli korkeampi kuin tyttöjen (p < 0,05).
Tulokset osoittavat myönteistä ja vakaata yhteenkuuluvuutta, mikä viittaa tavoitteellisen harjoittelun ja hyvän ilmapiirin yhteensopivuuteen. Havaintoja voidaan hyödyntää valmentajakoulutuksessa ja pelaajakehityksessä. Jatkotutkimuksessa voidaan tarkastella motivaatioilmaston osa-alueiden välisiä eroja sekä niitä yksilötasolla. The purpose of this thesis was to examine social cohesion as part of the motivational climate questionnaire completed by players in the Huuhkaja and Helmari player development pathway, as well as its relationship with performance orientation and gender differences. The aim was to provide information to support the development of Finnish player development and coach education. The thesis was conducted in cooperation with the Football Association of Finland and the Eerikkilä Sport & Outdoor Resort.
The thesis was carried out as a quantitative study. The data consisted of motivational climate questionnaires collected from players aged 12-15 years (N = 1660) during 2024-2025. The data were analyzed using descriptive statistics, independent samples t-tests, and Pearson correlation analysis. Statistical significance was set at p < 0.05.
The results indicated that social cohesion was at a high level (M = 4.36, SD = 0.55). The 2025 results were higher than the 2024 results (p < 0.05). No relationship was found between social cohesion and competitiveness (r = -0.02, p > 0.05). Boys reported higher levels of social cohesion than girls (p < 0.05).
The findings indicate positive and stable social cohesion, suggesting that goal-oriented training and a positive team atmosphere can coexist. The results can be utilized in coaching education and player development. Future research could examine differences between the sub-dimensions of motivational climate as well as individual-level variation.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui 12–15-vuotiaiden pelaajien motivaatioilmastokyselyistä (N = 1660) vuosilta 2024–2025. Aineisto analysoitiin kuvailevien tunnuslukujen, riippumattomien otosten t-testin ja Pearsonin korrelaation avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin p < 0,05.
Tulosten mukaan sosiaalinen yhteenkuuluvuus oli korkealla tasolla (ka = 4,36, kh = 0,55). Vuoden 2025 tulos oli korkeampi kuin vuoden 2024 tulos (p < 0,05). Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kilpailusuuntautuneisuuden välillä ei havaittu yhteyttä (r = -0,02, p > 0,05). Poikien yhteenkuuluvuus oli korkeampi kuin tyttöjen (p < 0,05).
Tulokset osoittavat myönteistä ja vakaata yhteenkuuluvuutta, mikä viittaa tavoitteellisen harjoittelun ja hyvän ilmapiirin yhteensopivuuteen. Havaintoja voidaan hyödyntää valmentajakoulutuksessa ja pelaajakehityksessä. Jatkotutkimuksessa voidaan tarkastella motivaatioilmaston osa-alueiden välisiä eroja sekä niitä yksilötasolla.
The thesis was carried out as a quantitative study. The data consisted of motivational climate questionnaires collected from players aged 12-15 years (N = 1660) during 2024-2025. The data were analyzed using descriptive statistics, independent samples t-tests, and Pearson correlation analysis. Statistical significance was set at p < 0.05.
The results indicated that social cohesion was at a high level (M = 4.36, SD = 0.55). The 2025 results were higher than the 2024 results (p < 0.05). No relationship was found between social cohesion and competitiveness (r = -0.02, p > 0.05). Boys reported higher levels of social cohesion than girls (p < 0.05).
The findings indicate positive and stable social cohesion, suggesting that goal-oriented training and a positive team atmosphere can coexist. The results can be utilized in coaching education and player development. Future research could examine differences between the sub-dimensions of motivational climate as well as individual-level variation.