Työn imua yhteisöllisyydestä : Työhyvinvoinnin kehittäminen Kainuun ammattiopiston ravitsemistiimissä

Abstract

Työhyvinvointi on aika- ja kulttuurisidonnaista. Työhyvinvoinnin määritelmissä korostetaan työn turvallisuutta, terveellisyyttä ja mielekkyyttä. Opinnäytetyö käsitteli opettajien työhyvinvointia. Työn toimeksiantajana oli Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan tiimi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ravitsemistiimin työhyvinvointia ja kehittää sitä opettajalähtöisesti. Tämä opinnäytetyö pohjautui viitekehyksen ja tutkimuksen osalta Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat -malliin. Täydentävänä viitekehyksenä työssä käytettiin Marja-Liisa Mankan voimavarakeskeistä työhyvinvoinnin mallia. Työn tutkimusongelmina olivat KAO:n ravitsemistiimin työhyvinvoinnin selvittäminen ja sen toiminnan kehittäminen opettajalähtöisesti. Työssä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusaineistoa. Työhyvinvoinnin tila kartoitettiin työhyvinvoinnin portaat -mallin kyselylomakkeella (Likertin asteikko) ja SWOT-analyysillä. Niissä tutkittiin opettajien työhyvinvointia sekä kartoitettiin ravitsemistiimin toimintaa. Työhyvinvoinnin kehittämisen kohteet nostettiin vastauksista esille käyttäen sisällön analyysiä, -erottelua, kvantifiointia ja teemoittelua. Tulokset havainnollistettiin taulukoin. Työhyvinvoinnin kehittämisen kohteiksi nousivat työssä jaksaminen, tiimin toiminnan kehittäminen ja tiedonkulun parantamiseen liittyvät seikat. Työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtui kehittämisen työpajassa opettajalähtöisesti ja ideointimenetelmänä käytettiin Learning cafe -menetelmää. Kehittämisen tuloksista todettiin pienempien opetusalakohtaisten tiimien olevan joustavimpia käytännön opetustoiminnan kannalta. Johdolta tulevaan tiedottamiseen toivottiin enemmän avoimuutta. Tutkimus oli toimintatutkimus. Muutokset, joihin opinnäytetyöllä pyrittiin, liittyivät työhyvinvoinnin näkyväksi tekemiseen niin opettajien omassa kuin myös tiimin toiminnassa. Kehittämisellä pyrittiin lisäämään uskoa opettajien omiin kykyihin työhyvinvointiin liittyviin asioihin vaikuttamisessa. Tutkimuksen kontekstissa jatkotutkimusaiheena olisivat työn kuormittavuuteen ja johtamiseen liittyvien tekijöiden syvempi tutkiminen.

The definition of the concept “well-being at work” depends on the time of definition and the culture. The definitions emphasize safety, healthiness and sense of the work. The subject of this thesis was the welfare of working teachers. The research was commissioned by Kainuu Vocational College (nutritional line). The goal of the thesis was to examine the well-being of the nutritional team and improve it from the teachers’ point of view.

The context and the research of this thesis were based on the model ‘Steps to well-being at work’ created by Päivi Rauramo. A resource-centered well-being model developed by Marja-Liisa Manka was used in the thesis as a supplementary context. The research problems in this thesis were to examine the level of well-being among the team and to improve it from the teachers’ point of view. Both quantitative and qualitative research material was used. The status of well-being was surveyed by using Steps to well-being at work –questionnaire (Likert scale) and SWOT-analysis. Issues that need improvement were opened from the answers by using contents analysis, quantification and grouping according to various themes. The results were demonstrated using tables. Issues that need improving in well-being were managing at work, improving the way the team operates and communication. The project was carried out in a workshop and the Learning Café –method was used to produce new ideas. The results pointed out that smaller teams are most flexible in the practices of teaching activities. The information received from the leaders should be more open. This research focused on activities. The aim of the changes in this thesis was to make well-being visible among the teachers and team. The thesis pursued to increase teachers’ trust in their own capacity to improve their well-being. The study in the context of follow up research would workloads of work and deeper study of factors related to leadership.