Avoimen päiväkodin kustannusvaikuttavuus : Näkökulmia perheiden varhaiseen tukemiseen
Saarinen, Jorma; Tomminen, Sanna-Mari; Nenonen, Mari (2007)
Hämeen ammattikorkeakoulu
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-417-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-417-8
Tiivistelmä
Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on vuodesta 1996 alkaen
ollut subjektiivinen oikeus kunnan organisoimaan päivähoitopaikkaan.
Erityisesti Etelä-Suomen kaupungeissa on etsitty monipuolisia hoitomuotoja, joista yhtenä esimerkkinä on avoin päiväkotitoiminta. Eri toimintamallien kustannuserojen ja toiminnan arvostuksen selvittämiseksi tehtiin Hämeenlinnassa Nummen avoimen päiväkodin käyttäjien keskuudessa kysely, jolla selvitettiin lasten vanhempien tilannetta, mielipiteitä ja asennoitumista kunnan tarjoamiin palveluihin.
Kustannuserojen selvittämiseksi tehtiin kolme laskentamallia,
joilla voidaan simuloida 1–5-vuotiaiden lasten hoidon
elinkaarikustannuksia päiväkodissa, perhepäivähoidossa
ja kotihoidon tuella kotona lisättynä avoimen päiväkodin
palveluilla. Lisäksi laskettiin kolme muuta kustannusmallia, joissa kahdessa oletettiin, ettei avointa päiväkotitoimintaa olisi, vaan nämä tarpeet tyydytettäisiin muiden palvelujen ja laitoshoidon lisäyksellä. Toisessa mallissa oletettiin, että heitteillejätön seurauksena tapahtuu kunnalle kallista lasten syrjäytymistä.
Kolmannessa laskentamallissa lisättiin kotihoidon
houkuttelevuutta antamalla kaikille alle 3-vuotiaille lapsille
ylimääräinen kuntalisä ja laajentamalla avoimen päiväkodin
tarjontaa merkittävästi. Mallilla etsittiin kriittistä kustannuspistettä kalliin päiväkotihoidon vaihtoehtona.
ollut subjektiivinen oikeus kunnan organisoimaan päivähoitopaikkaan.
Erityisesti Etelä-Suomen kaupungeissa on etsitty monipuolisia hoitomuotoja, joista yhtenä esimerkkinä on avoin päiväkotitoiminta. Eri toimintamallien kustannuserojen ja toiminnan arvostuksen selvittämiseksi tehtiin Hämeenlinnassa Nummen avoimen päiväkodin käyttäjien keskuudessa kysely, jolla selvitettiin lasten vanhempien tilannetta, mielipiteitä ja asennoitumista kunnan tarjoamiin palveluihin.
Kustannuserojen selvittämiseksi tehtiin kolme laskentamallia,
joilla voidaan simuloida 1–5-vuotiaiden lasten hoidon
elinkaarikustannuksia päiväkodissa, perhepäivähoidossa
ja kotihoidon tuella kotona lisättynä avoimen päiväkodin
palveluilla. Lisäksi laskettiin kolme muuta kustannusmallia, joissa kahdessa oletettiin, ettei avointa päiväkotitoimintaa olisi, vaan nämä tarpeet tyydytettäisiin muiden palvelujen ja laitoshoidon lisäyksellä. Toisessa mallissa oletettiin, että heitteillejätön seurauksena tapahtuu kunnalle kallista lasten syrjäytymistä.
Kolmannessa laskentamallissa lisättiin kotihoidon
houkuttelevuutta antamalla kaikille alle 3-vuotiaille lapsille
ylimääräinen kuntalisä ja laajentamalla avoimen päiväkodin
tarjontaa merkittävästi. Mallilla etsittiin kriittistä kustannuspistettä kalliin päiväkotihoidon vaihtoehtona.