Sairaanhoitajan työnkuvan kehittäminen Poijupuiston lastensuojelupalveluissa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun Ohjaus hoitotyössä- hankkeessa. Ohjaus hoitotyössä- hanke on entinen Kolmiosairaala- hanke ja sen tarkoitus on tuottaa opinnäytetöitä potilasohjauksesta ja hoitotyön opiskelijoiden ohjauksesta sisätautisen, kirurgisen ja kuntouttavan hoitotyön aihealueista. Hankkeen tavoite on kehittää potilas ja opiskelijaohjausta. Lastensuojelun asiakasprosessit ja sitä kautta sairaanhoitajan työ on luonteeltaan kuntouttavaa. Lastensuojelun sairaanhoitaja on perhetyön asiantuntija, joka ohjaa työssään päivittäin lapsia, nuoria ja vanhempia.

Opinnäytetyön aihe nousi työelämän tarpeista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin Poijupuiston lastensuojelupalveluiden kanssa. Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa henkilökunnan näkemyksiä ja odotuksia sairaanhoitajan työnkuvasta Poijupuiston lasten-suojelupalveluissa. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää sairaanhoitajan työnkuvaa Poijupuiston lastensuojelupalveluissa.

Opinnäytetyön tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tut-kimusmenetelmää. Aineisto kerättiin toteuttaen fokusryhmähaastattelut neljälle eri tiimille kolmessa erillisessä haastattelussa. Fokusryhmähaastattelut toteutettiin Espoon kaupungin hallinnoimassa Poijupuiston lastensuojelupalveluiden yksikössä työskentelevälle henkilökunnalle. Haastatteluihin osallistuminen oli vapaaehtoista. Tiedonkeruu tapahtui maaliskuussa 2015. Fokusryhmähaastattelusta saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Teoriaohjaavan sisällönanalyysin tuloksien mukaan syntyi kahdeksan selvää ja perusteltua ke-hitysehdotusta sairaanhoitajan työnkuvan kehittämiseksi Espoon Poijupuiston lastensuojelu-palveluissa. Kehitysehdotukset jakaantuivat kahteen ryhmään: terveydenhoidon asiantuntijana toimimiseen asiakastyössä ja terveydenhoidon asiantuntijana toimimiseen työyhteisössä.

Tämän opinnäytetyön jatkotutkimusaiheina voisi tutkia, onko sairaanhoitajan työnkuvan ke-hittämisehdotuksia Poijupuiston lastensuojelupalveluissa mahdollista toteuttaa käytännössä ja ovatko siihen tarvittavat henkilöstöresurssit mahdollisia. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkimus siitä, kuinka paljon sairaanhoitajan ammattitaidosta lastensuojelupalveluissa tiedetään yleisesti yhteiskunnassa, ja kuinka perheiden tietoisuutta niiden käyttömahdollisuuksista voitaisiin lisätä.

This thesis was carried out in the Guidance in Nursing – project which is the former Kolmiosairaala – project at Laurea University of Applied Sciences. The purpose of the project is to produce theses about patient education in the field of medical nursing, surgery and rehabilitation nursing and to develop patient education. The customer processes in child protection, and thereby a nurse’s profession, have a rehabilitative approach. A nurse who works with families in child protection services is a professional and daily leads children, youth and parents.

The subject of the thesis derives from working life and was carried out in cooperation with the Poijupuisto child welfare services in the city of Espoo. The purpose is to chart the nurses’ views and expectations on their job description in Poijupuisto child welfare services. The priority of this thesis is to improve the role of a registered nurse in Poijupuisto child welfare services.

As a research method a qualitative study was utilized and the method for collecting the data was a focus group interview. The focus group interviews were executed to the employees in Poijupuisto child welfare services administered by the city of Espoo. The attendance to the interviews was voluntary. The data collection was carried out in March 2015 and the data was transcribed and afterwards analyzed with theory driven content analysis.

By the results of the content analysis eight clear and well-founded improvement suggestions were drawn up for a nurse’s job description at Poijupuisto child welfare services. The suggestions can be divided into two sections; working as a healthcare professional in client work and in work community.

A further study could examine whether it is possible to realize the improvement suggestions of a nurse’s job description in practice and whether adequate human resources exist for the suggestions. Another study could chart how well-known a nurse’s profession in child protection services in the society is, and how families’ awareness of the services could be increased.