Lasten osallisuus leikkiympäristön kehittämisessä
Nuorti, Johanna; Rautavaara, Kirsti (2015)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066306
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli leikkiympäristön kehittäminen kohdepäiväkodin lapsia osallistavalla työmenetelmällä. Työn tarkoituksena oli tuottaa ideoita teemaleikkihuoneen jatkokehittämistä varten sekä tarjota työyhteisölle helposti toistettava, konkreettinen malli lapsia osallistavalle kehittämiselle varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö pyrki toteuttamaan kahta tavoitetta: leikkiympäristön kehittäminen käyttäjäpalautteen avulla ja päiväkodin lasten osallisuuden vahvistaminen heidän arjessaan.
Toiminnallinen kehittämishanke perustui teoreettiseen viitekehykseen, jonka avainkäsitteitä olivat lasten osallisuus sekä työn ja työmpäristöjen kehittäminen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Muita keskeisiä käsitteitä olivat leikki ja leikkiympäristöt sekä niiden merkitys lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Kehittämishankkeen kohdepäiväkoti oli Vantaalla sijaitseva, englanninkielinen Y.E.S.– päiväkoti ja toimintaan osallistui yhteensä yksitoista 4-5 -vuotiasta lasta sen kolmesta eri ryhmästä. Hankkeen taustalla oli yhdessä päiväkodin lasten kanssa aiemmin toteutettu teemaleikkihuone, jonka jatkokehittämisen tueksi haluttiin kerätä lapsilta käyttäjäpalautetta ja tuoda heidän mielipiteensä ja kehittämisideansa näkyviksi. Käyttäjäpalaute kerättiin Piirrä ja kerro –nimisellä osallistavalla työmenetelmällä. Menetelmän ytimessä olivat lasten yhdessä ja itsenäisesti tuottamat piirrokset sekä heidän niistä kertomansa tarinat, joista opinnäytetyössä nostettiin esiin ja teemoiteltiin erilaisia kehittämisideoita. Prosessin osallistavia elementtejä pyrittiin todentamaan havainnoimalla toimintaan osallistuvia lapsia.
Menetelmä tuotti runsaasti käyttäjäpalautetta lapsilta, joka opinnäytetyössä jaoteltiin kolmeen kehittämisteemaan: toteuttamiskelpoiset kehittämisideat, konkreettiset mutta päiväkodin arjessa toteuttamiskelvottomat kehittämisideat sekä mielikuvituksellisesti rönsyilleet, absurdit kehittämisideat. Havainnoinnin perusteella todettiin monia kehittämistilanteessa esiintulleita osallisuuden tunnusmerkkejä; lapset kokivat tulleensa kuulluiksi, vaikuttivat mielipiteillään itseään koskeviin asioihin ja ilmaisivat iloa ja ylpeyttä siitä, että heidän näkemyksiään kysyttiin ja kuunneltiin.
Päiväkodin käyttöön saatiin useita konkreettisia leikkihuoneen kehittämisehdotuksia ja helppokäyttöinen kehittämistyön malli, jota on mahdollista tulevaisuudessa soveltaa monenlaisiin toiminnankehittämishankkeisiin.
Toiminnallinen kehittämishanke perustui teoreettiseen viitekehykseen, jonka avainkäsitteitä olivat lasten osallisuus sekä työn ja työmpäristöjen kehittäminen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Muita keskeisiä käsitteitä olivat leikki ja leikkiympäristöt sekä niiden merkitys lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Kehittämishankkeen kohdepäiväkoti oli Vantaalla sijaitseva, englanninkielinen Y.E.S.– päiväkoti ja toimintaan osallistui yhteensä yksitoista 4-5 -vuotiasta lasta sen kolmesta eri ryhmästä. Hankkeen taustalla oli yhdessä päiväkodin lasten kanssa aiemmin toteutettu teemaleikkihuone, jonka jatkokehittämisen tueksi haluttiin kerätä lapsilta käyttäjäpalautetta ja tuoda heidän mielipiteensä ja kehittämisideansa näkyviksi. Käyttäjäpalaute kerättiin Piirrä ja kerro –nimisellä osallistavalla työmenetelmällä. Menetelmän ytimessä olivat lasten yhdessä ja itsenäisesti tuottamat piirrokset sekä heidän niistä kertomansa tarinat, joista opinnäytetyössä nostettiin esiin ja teemoiteltiin erilaisia kehittämisideoita. Prosessin osallistavia elementtejä pyrittiin todentamaan havainnoimalla toimintaan osallistuvia lapsia.
Menetelmä tuotti runsaasti käyttäjäpalautetta lapsilta, joka opinnäytetyössä jaoteltiin kolmeen kehittämisteemaan: toteuttamiskelpoiset kehittämisideat, konkreettiset mutta päiväkodin arjessa toteuttamiskelvottomat kehittämisideat sekä mielikuvituksellisesti rönsyilleet, absurdit kehittämisideat. Havainnoinnin perusteella todettiin monia kehittämistilanteessa esiintulleita osallisuuden tunnusmerkkejä; lapset kokivat tulleensa kuulluiksi, vaikuttivat mielipiteillään itseään koskeviin asioihin ja ilmaisivat iloa ja ylpeyttä siitä, että heidän näkemyksiään kysyttiin ja kuunneltiin.
Päiväkodin käyttöön saatiin useita konkreettisia leikkihuoneen kehittämisehdotuksia ja helppokäyttöinen kehittämistyön malli, jota on mahdollista tulevaisuudessa soveltaa monenlaisiin toiminnankehittämishankkeisiin.