Fysioterapiakertojen määrän vaikutus asiakkaan toimintakykyyn polven kierukkaleikkauksen jälkeen
Lampinen, Kristiina (2015)
Lampinen, Kristiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127757
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko fysioterapian määrällä vaikutusta asiakkaan fyysiseen toimintakykyyn. Tavoitteena oli lisätä tietämystä siitä, mitä osa-alueita meniskileikkauksen jälkeen tulisi kuntouttaa ja pitäisikö testausta käyttää kuntoutumisen tason arvioinnissa ja kuntoutuksen keston määrittelyssä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 asiakasta, jotka oli jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä fysioterapiakertoja oli ollut 1-2, toisessa ryhmässä 4 tai enemmän. Mittaukset tehtiin helsinkiläisessä yksityissairaalassa ja otos koostui tämän sairaalan asiakkaista. Lupa opinnäytetyön suorittamiseen saatiin paikan johtavalta lääkäriltä.
Aineisto kerättiin objektiivisilla toimintakyvyn testeillä, joita olivat Star Excursion Balance Test eli SEBT-tasapainotesti, kaksi yhdellä jalalla suoritettavaa hyppytestiä, pohkeen lihasvoiman testaus sekä etu- ja takareiden isometrisen maksimivoiman testaus. Subjektiivisena testinä toimi KOOS-kysely, jossa asiakas arvioi oman polvensa toimivuutta päivittäisissä ja urheilullisissa aktiviteeteissa sekä polven kipua, oireita ja polvivamman vaikutusta elämänlaatuun. Lisäksi asiakkailta mitattiin polven liikelaajuus ja reisien ympärysmitta.
Tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä havaittiin polven ekstensiosuunnan liikelaajuudessa ja KOOS-kyselyn oireet-osiossa. Enemmän fysioterapiaa saanut ryhmä oli parempi liikelaajuudessa mutta huonompi KOOS-kyselyssä. Laadullisia eroja huomattiin testitilanteessa etenkin hyppytesteissä, joissa useimmilla leikatun alaraajan voimantuottonopeus oli heikentynyt verrattuna ei-leikattuun alaraajaan. Asiakkailla saattoi olla myös puolieroja alaraajojen välillä kaikissa testeissä vaikka leikkauksesta olisi kulunut jo kaksi vuotta.
Opinnäytetyön pohjalta voi suositella toimintakyvyn testejä kuntoutuksen arvioinnissa ennen postoperatiivisen kuntoutuksen lopettamista. Huolellisella kuntoutuksella ennaltaehkäistään myös tulevia vammoja. Kuntoutuksessa tärkeitä huomioitavia asioita ovat polven täyden liikelaajuuden saavuttaminen, leikatun alaraajan lihasvoiman palauttaminen ei-leikatun alaraajan tasolle, niin että otetaan huomioon etureisi, sekä tasapainon ja proprioseptiikan harjoittaminen.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 asiakasta, jotka oli jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä fysioterapiakertoja oli ollut 1-2, toisessa ryhmässä 4 tai enemmän. Mittaukset tehtiin helsinkiläisessä yksityissairaalassa ja otos koostui tämän sairaalan asiakkaista. Lupa opinnäytetyön suorittamiseen saatiin paikan johtavalta lääkäriltä.
Aineisto kerättiin objektiivisilla toimintakyvyn testeillä, joita olivat Star Excursion Balance Test eli SEBT-tasapainotesti, kaksi yhdellä jalalla suoritettavaa hyppytestiä, pohkeen lihasvoiman testaus sekä etu- ja takareiden isometrisen maksimivoiman testaus. Subjektiivisena testinä toimi KOOS-kysely, jossa asiakas arvioi oman polvensa toimivuutta päivittäisissä ja urheilullisissa aktiviteeteissa sekä polven kipua, oireita ja polvivamman vaikutusta elämänlaatuun. Lisäksi asiakkailta mitattiin polven liikelaajuus ja reisien ympärysmitta.
Tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä havaittiin polven ekstensiosuunnan liikelaajuudessa ja KOOS-kyselyn oireet-osiossa. Enemmän fysioterapiaa saanut ryhmä oli parempi liikelaajuudessa mutta huonompi KOOS-kyselyssä. Laadullisia eroja huomattiin testitilanteessa etenkin hyppytesteissä, joissa useimmilla leikatun alaraajan voimantuottonopeus oli heikentynyt verrattuna ei-leikattuun alaraajaan. Asiakkailla saattoi olla myös puolieroja alaraajojen välillä kaikissa testeissä vaikka leikkauksesta olisi kulunut jo kaksi vuotta.
Opinnäytetyön pohjalta voi suositella toimintakyvyn testejä kuntoutuksen arvioinnissa ennen postoperatiivisen kuntoutuksen lopettamista. Huolellisella kuntoutuksella ennaltaehkäistään myös tulevia vammoja. Kuntoutuksessa tärkeitä huomioitavia asioita ovat polven täyden liikelaajuuden saavuttaminen, leikatun alaraajan lihasvoiman palauttaminen ei-leikatun alaraajan tasolle, niin että otetaan huomioon etureisi, sekä tasapainon ja proprioseptiikan harjoittaminen.