ENERGIAPUUN KORJUUN VAIKUTUS HAKKUUTÄHTEIDEN MUKANA TAPAHTUVAAN RAVINNEHÄVIKKIIN JA SEN KORJAAMINEN TUHKALANNOITUKSELLA
Kyngäs, Ismo (2015)
Kyngäs, Ismo
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219444
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten energiapuun korjuu vaikuttaa hakkuutähteiden poiskuljetuksen mukana tapahtuvaan ravinnehävikkiin. Lisäksi tarkastellaan, miten ravinteiden poiskuljetuksen aiheuttamia muutoksia voidaan korjata tuhkalannoituksella. Tutkimus koostuu kolmesta osa-alueesta: hakkuutähteiden kartoituksesta, tuhkanlevityksestä metsätraktorilla ja Evon tuhkalannoituskokeen tulosten arvioinnista.
Hakkuutähteiden kartoituksessa selvitettiin, kuinka paljon hakkuutähteet peittävät päätehakkuualan pinta-alasta. Hakkuutähdekasojen peittämä pinta-ala vaihteli 9-22 % välillä, mittausalan pinta-alasta. Kasojen ulkopuolella oli vain vähän hakkuutähteitä. Tuloksista voidaan todeta hakkuutähteiden ravinteiden sijoittuvan epätasaisesti hakkuualalla.
Traktorilevityksessä selvitettiin, kuinka tasaisesti raetuhka ja itsekovettuva tuhka leviävät metsätraktorin päälle rakennetulla lautaslevittimellä ja millaista tuhka on laadultaan. Tutkimus osoitti, että ongelmia on levityksen tasaisuudessa, levittimessä ja tuhkaerien laadussa.
Evon kivennäismaan tuhkalannoituskokeen puustomittausten avulla arvioitiin pelkän tuhkalannoituksen ja siihen yhdistetyn typpilannoituksen vaikutuksia puustoon. Pelkkä tuhkalannoitus ei lisännyt tutkimuksessa puuston kasvua, mutta koealoilla, joille tuhkan ohella oli annettu typpeä 200 kg N/ha, puusto kasvoi merkitsevästi paremmin kuin lannoittamattomilla koealoilla
Hakkuutähteiden kartoituksessa selvitettiin, kuinka paljon hakkuutähteet peittävät päätehakkuualan pinta-alasta. Hakkuutähdekasojen peittämä pinta-ala vaihteli 9-22 % välillä, mittausalan pinta-alasta. Kasojen ulkopuolella oli vain vähän hakkuutähteitä. Tuloksista voidaan todeta hakkuutähteiden ravinteiden sijoittuvan epätasaisesti hakkuualalla.
Traktorilevityksessä selvitettiin, kuinka tasaisesti raetuhka ja itsekovettuva tuhka leviävät metsätraktorin päälle rakennetulla lautaslevittimellä ja millaista tuhka on laadultaan. Tutkimus osoitti, että ongelmia on levityksen tasaisuudessa, levittimessä ja tuhkaerien laadussa.
Evon kivennäismaan tuhkalannoituskokeen puustomittausten avulla arvioitiin pelkän tuhkalannoituksen ja siihen yhdistetyn typpilannoituksen vaikutuksia puustoon. Pelkkä tuhkalannoitus ei lisännyt tutkimuksessa puuston kasvua, mutta koealoilla, joille tuhkan ohella oli annettu typpeä 200 kg N/ha, puusto kasvoi merkitsevästi paremmin kuin lannoittamattomilla koealoilla