Kannattava pohjoiskarjalainen metsätila - kannattavuuden mittarit metsätaloussuunnitelmasta
Pakarinen, Maarit (2015)
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510023
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko pohjoiskarjalainen metsänomistaja ja metsätalousyrittäjä saada vastaavan ansiotulon kuin pohjoiskarjalainen palkansaajan ja voiko metsätalousyrittäjyys olla kannattavaa liiketoimintaa. Selvityksen kohteena oli maatila, jolla on metsää.
Lähtötiedot kerättiin tilan metsätaloussuunnitelmasta vuosille 2015−2024. Excel-taulukkolaskentaohjelmalla laskettiin esimerkkitilan metsätalouden absoluuttinen kannattavuus, nettokantorahatulot, suhteellinen kannattavuus ja nettotulojen nykyarvo vuosille 2015−2024. Kaikissa kannattavuuden mittareissa laskettiin vaihtoehto, jossa suurimman osan metsänhoitotöistä toteuttaisi metsänomistaja. Omatoimisuudella voitiin parantaa kannattavuutta.
Selkeää ja yksiselitteistä vastausta kannattavan metsätilan määrittelyyn ei tämä opinnäytetyö anna. Kannattavuuden mittareiden laskeminen kymmenen vuoden suunnittelujaksolla auttaa suunnittelemaan tulevat metsätyöt ja hahmottamaan kustannusten lisäksi verot, jotka on saatava katettua puunmyyntituloilla. Tulevaisuuden talouden suunnitteluun liittyy aina riskien analysointi esimerkiksi luonnontuhojen vaikutus puumarkkinoihin kotimaassa.
Lähtötiedot kerättiin tilan metsätaloussuunnitelmasta vuosille 2015−2024. Excel-taulukkolaskentaohjelmalla laskettiin esimerkkitilan metsätalouden absoluuttinen kannattavuus, nettokantorahatulot, suhteellinen kannattavuus ja nettotulojen nykyarvo vuosille 2015−2024. Kaikissa kannattavuuden mittareissa laskettiin vaihtoehto, jossa suurimman osan metsänhoitotöistä toteuttaisi metsänomistaja. Omatoimisuudella voitiin parantaa kannattavuutta.
Selkeää ja yksiselitteistä vastausta kannattavan metsätilan määrittelyyn ei tämä opinnäytetyö anna. Kannattavuuden mittareiden laskeminen kymmenen vuoden suunnittelujaksolla auttaa suunnittelemaan tulevat metsätyöt ja hahmottamaan kustannusten lisäksi verot, jotka on saatava katettua puunmyyntituloilla. Tulevaisuuden talouden suunnitteluun liittyy aina riskien analysointi esimerkiksi luonnontuhojen vaikutus puumarkkinoihin kotimaassa.