Tiamiini-injektioiden käyttö osana alkoholin suurkuluttajien hoitoa Helsingin selviämishoitoasemalla.

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Helsingin selviämishoitoasemalle toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää B1-vitamiinin korvaushoitoa osana alkoholin suurkuluttajien hoitoa Helsingin selviämishoitoasemalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa nykytilan kuvaus B1-vitamiinin korvaushoidon toteutumisesta Helsingin selviämishoitoasemalla osana alkoholin suurkuluttajan hoitoa. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa selviämishoitoaseman hoitohenkilökunnalle B1-vitamiinin merkityksestä Wernicken enkefalopatian ehkäisyssä osastotunnin muodossa.

Nykytilan kuvaus syntyi kahden kuukauden (helmi-maaliskuu 2015) pituisen B1-vitamiinikorvaushoidon toteutumisen seurannan avulla. Nykytilan kuvauksella pyrittiin saamaan vastaukset kysymyksiin kuinka monen selviämishoitoasemalla hoidetun alkoholin suurkuluttajan hoitoon kuului tiamiini-injektion anto, sekä mistä syystä alkoholin suurkuluttaja jäi ilman tiamiini-injektiota. Tiedot kerättiin erillisen laatimani seurantalomakkeen avulla ja aineisto analysoitiin SPSS® for Windows 22.0 tilasto-ohjelmalla. Seurannan aikana selviämishoitoasemalla hoidettiin 260 (N = 260) alkoholin pitkäaikaiskäyttäjää. Seurantalomakkeen täyttöasteeksi muodostui 91.2 prosenttia (n = 235). Aineiston ristiintaulukoinnilla saatiin tilastollisesti merkitseviä tuloksia potilaan hoitoajan ja ikäjakauman vaikutuksesta korvaushoidon toteutumiseen.

B1-vitamiinikorvaushoito toteutui seurantajakson aikana noin 53 prosentilla alkoholin suurkuluttajista osana heidän selviämishoitoaan. Noin 20 prosenttia seurantajakson aikana hoidetuista potilaista kieltäytyi tiamiini-injektiosta. Korvaushoito jäi tarjoamatta noin 19 prosentille potilaista ja Injektiota ei ehditty tarjota potilaan siirtyessä hoitoon toisaalle noin 8 prosentissa potilaista. Seurantajaksolta saatuihin tuloksiin vaikutti henkilökunnan aktiivisempi B1-vitamiinikorvaushoidon tarjoaminen, joten seurantajaksolta saatuja tuloksia ei voida suoraan rinnastaa seurantajakson ulkopuoliseen aikaan. Osastotunnin tavoitteet henkilökunnan tiedon lisääjänä Wernicken enkefalopatiasta täyttyivät hyvin.

B1-vitamiinikorvaushoidon toteuttamisessa Helsingin selviämishoitoasemalla on kehitettävää erityisesti nuorten alkoholin pitkäaikaiskäyttäjien sekä ajallisesti lyhyiden hoitojaksojen potilaiden kohdalla. Korvaushoidon toteutuminen vaatii myös hoitohenkilökunnan sitoutumista ja aktiivista otetta asiaan.

The use of thiamine injections a part of the curative treatment of major consumers of alcohol in the sobering station of Helsinki.

The subject of this thesis was conducted in the sobering station of Helsinki as a functionally approached thesis. The purpose of the thesis was to develop replacement therapy of vitamin B1 as part of the curative treatment of the major consumers of alcohol in the sobering station of Helsinki. The aim of the thesis was to produce a description of how the replacement therapy of vitamin B1 is used in the sobering station of Helsinki, as part of the curative treatment of major consumers of alcohol. One of the aims was also to produce information of the importance of the vitamin B1 for preventing the Wernicke’s encephalopathy, for training purposes of the medical staff in the sobering station.

The current description was formed within two months (February-March 2015) of following the success of vitamin B1 replacement therapy. The aim of describing the current status was to get answers to the questions of how many of the major consumers of alcohol in the sobering station were given thiamine injections and why some of the major consumers of alcohol were left without the thiamine injections. The data was collected with the help of a separate follow-up form and the material was analyzed with SPSS® for Windows 22.0 statistics program. During the follow-up totally 260 (N = 260) major consumers of alcohol were treated in the sobering station. The coverage of the total data was 91, 2 percent (n = 235). With the cross-tabulation of the material, statistically significant results for the success of the replacement therapy were received of the importance of age group and duration of treatment.

During the follow-up period, approximately 53 percent of the major consumers of alcohol were covered with vitamin B1 replacement therapy as part of their sobering treatment. About 20 percent of the patients treated during the follow-up period refused to take thiamine injections. Replacement therapy was not offered to about 19 percent of the patients and there was no opportunity to offer injections to about 8 percent of the patients as they were transferred to be treated elsewhere. Results received of the follow-up period were influenced by the more active offering of vitamin B1 replacement therapy offered by the medical staff, so the results are not valid to be compared to the treatment period outside of the follow-up period. The aim of increasing the knowledge of the Wernicke’s encephalopathy for training purposes of the medical staff was reached well.

Development is needed in the vitamin B1 replacement therapy in the sobering station of Helsinki, especially when treating young major consumers of alcohol and for patients who are treated within short treatment periods. The success of the replacement therapy also demands commitment and active approach of the medical staff.