Työntekijän perehdyttämisen hyvät käytännöt, Case: Eksote

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perehdyttämisen nykytilanne sekä tunnistaa kirjallisuudesta hyviä käytäntöjä työntekijöiden perehdyttämiseen. Lisäksi työssä tutkittiin, miten pelillistämistä hyödynnetään perehdyttämisessä.

Teoriaa tutkittiin kirjallisuuden, internetlähteiden ja eri tietokantojen avulla. Tietoa haettiin perehdyttämisestä, pelillistämisen mahdollisuuksista perehdyttämisessä sekä tutkimusprosessista ja -menetelmistä. Opinnäytetyö tehtiin tutkimuksellisena, koska aineiston keruu valituista kohderyhmistä oli tärkeää tutkielman tavoitteiden saavuttamisen kannalta, eikä erilliselle raportille opinnäytetyön ohella ollut tarvetta. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jotta Eksoten perehdyttämisen nykytilanteesta saatiin selville myös arvoja ja asenteita. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla, joissa haastateltiin seitsemää Eksoten työntekijää. Haastateltavista neljä toimi perehdyttäjinä ja kolme perehdytettävinä. Molemmille kohderyhmille laadittiin omat haastattelukysymykset.

Eksote on yksi Peluri-hankkeen case-organisaatioista ja tutkielman tavoitteena oli tarjota taustatietoa hankkeen työpajoihin, joissa Eksotea kiinnostaa perehdyttäminen. Työpajoja järjestetään yhteistyössä Eksoten kanssa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Haastattelutulosten avulla Eksote saa tietoa perehdyttämisensä kehittämiskohdista. Saaduista kirjallisuustuloksista se voi räätälöidä hyväksi havaittuja malleja omaan käyttöönsä, jotka auttavat perehdyttämään osaavia työntekijöitä ja sitä kautta tehostamaan yrityksen toimintaa.

Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että perehdyttämisen kolme avaintekijää ovat suunnitelmallisuus, riittävä ajankäyttö sekä kaksisuuntaisen palautteen kerääminen. Vaarallisimmat sudenkuopat ovat perehdytysohjelman puutteellisuus, liian suuri tietotulva ja se, että uusi työntekijä joutuu perehdyttämään itse itsensä.