Energiapajun viljelypotentiaali Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa
Hurskainen, Liisa (2015)
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710721
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin pinta-alallisesti ja paikkakohtaisesti energiapajun potentiaaliset viljelyalueet Jyväskylän Energia ja Joensuun Fortum -voimalaitoksien läheisyydessä. Energiapajua olisi mahdollista kasvattaa vapautuneilla turvetuotantoalueilla, vajaatuottoisissa lehtomaisilla sekä tuoreilla metsikköalueilla ja tuotannosta vapautuneilla viljelypelloilla.
Opinnäytetyö oli osa VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö -hanketta. Tavoitteena oli kehittää pajubiomassan tuotantoa käytännön viljelmillä, sekä sen käsittelyä ja käytäntöä laitospolttoaineena sekä hajautetun biodieseltuotannon raaka-aineena.
Potentiaaliset viljelyalueet kartoitettiin aiempien tutkimusten lisäksi julkisten rekistereiden tilastoista sekä maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen tilausaineistoista. Tutkimusaineistosta laskettiin viljelyn kokonaispotentiaali Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnille. Potentiaalikartta luotiin ArcGis-paikkatieto-ohjelmalla ja keskitettiin voimalaitoksien alueille.
Pohjois-Karjalassa energiapajulle potentiaalista tuotantoalaa on 9 009 hehtaaria, mistä suurin osa muodostui vajaatuottoisista metsiköistä. Keski-Suomessa vastaavaa potentiaalista tuotantoalaa on 6 434 hehtaaria, suurimmaksi osaksi vapautuneita viljelypeltoja.
Tuloksien perusteella voidaan laskea energiapajun kasvatuksen kannattavuutta. Opinnäytetyön potentiaalikarttaa voidaan käyttää jatkotutkimukseen tarkistamalla maastossa alojen lopullinen käytettävyys energiapajun viljelyyn.
Opinnäytetyö oli osa VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö -hanketta. Tavoitteena oli kehittää pajubiomassan tuotantoa käytännön viljelmillä, sekä sen käsittelyä ja käytäntöä laitospolttoaineena sekä hajautetun biodieseltuotannon raaka-aineena.
Potentiaaliset viljelyalueet kartoitettiin aiempien tutkimusten lisäksi julkisten rekistereiden tilastoista sekä maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen tilausaineistoista. Tutkimusaineistosta laskettiin viljelyn kokonaispotentiaali Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnille. Potentiaalikartta luotiin ArcGis-paikkatieto-ohjelmalla ja keskitettiin voimalaitoksien alueille.
Pohjois-Karjalassa energiapajulle potentiaalista tuotantoalaa on 9 009 hehtaaria, mistä suurin osa muodostui vajaatuottoisista metsiköistä. Keski-Suomessa vastaavaa potentiaalista tuotantoalaa on 6 434 hehtaaria, suurimmaksi osaksi vapautuneita viljelypeltoja.
Tuloksien perusteella voidaan laskea energiapajun kasvatuksen kannattavuutta. Opinnäytetyön potentiaalikarttaa voidaan käyttää jatkotutkimukseen tarkistamalla maastossa alojen lopullinen käytettävyys energiapajun viljelyyn.