Reissuvihkon mahdollisuudet puhe- ja toimintaterapian tukena

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia puhe- ja toimintaterapiassa käyvien lasten vanhempien käyttökokemuksia ja mielipiteitä reissuvihkon toimivuudesta yhteydenpitovälineenä. Tutkimuskysymyksenä oli ”Edistääkö reissuvihko vanhempien mielestä kodin ja terapeutin välistä yhteistyötä?”. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Tutoris Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli saada sekä kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa muodossa olevaa tietoa vanhempien mielipiteistä ja käyttökokemuksista reissuvihkon toimivuuteen liittyen. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lapsen kehitystä, kehityksen tukemista kuntoutuksen avulla, vuorovaikutusta asiakastyössä sekä vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS -tilasto-ohjelmalla ja kvalitatiivinen osuus sisällönanalyysillä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneiden puhe- ja toimintaterapiassa käyvien lasten vanhemmat ovat tyytyväisiä reissuvihkon toimivuuteen yhteydenpitovälineenä. Eroavaisuuksia tyytyväisyydessä ei löytynyt vanhemman sukupuolen, lapsen iän tai käytetyn terapiamuodon perusteella, vaan kaikki vanhemmat vaikuttivat olevan yhtä tyytyväisiä reissuvihkon toimivuuteen yhteydenpitovälineenä. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat reissuvihkon edistävän yhteistyötä kodin ja terapeutin välillä.

The aim of this Bachelor’s thesis was to examine the opinions and usage experiences on the functionality of the communication notebook of the parents, whose children use speech and occupational therapy services. The research question was ”Do the parents feel that the communication notebook improves cooperation between home and the therapist?”. The cooperation partner in this thesis was Tutoris Oy. The intention of this thesis was to get both quantitative and qualitative information on parents’ opinions about the functionality of the communication notebook. The theoretical frame of reference in this work consists of the development of the children, the support of the development by rehabilitation, interaction in social work and the cooperation with the parents.

The material of this thesis was collected by questionnaire. The quantitative part was analyzed with a statistical program SPSS and the qualitative part by content analysis. Based on this research, we can say that the parents who took part in this research were satisfied with the functionality of the communication notebook as a connection tool. No differences in satisfaction were found by parents’ sex, children’s age or by used therapy. All the parents seemed to be equally satisfied with the functionality of the communication notebook as a connection tool and they felt that it improves the cooperation between parents and therapists.