Höyryntuotannon stabiloiminen säätöteknisin menetelmin jätteenpolttolaitoksella
Hackman, Sami (2015)
Hackman, Sami
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911381
Tiivistelmä
Arinakattilat ovat yleisin kattilatyyppi jätteenpolttolaitoksissa Suomessa. Yhteisinä tavoitteina laitoksilla on, että tuorehöyryä saataisiin tuotettua mahdollisimman tasaisella virtauksella ja ettei jätettä tule palamattomana arinan läpi loppusijoitettavan kuonan sekaan.
Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaitoksella ongelmia tasaisen höyryn tuotannon suhteen syntyy tilanteissa, joissa polttoon menevän jätteen laatu muuttuu paljon hetkelli-sesti. Seurauksena on äkillinen muutos tuotetun höyryn virtauksessa, johon polttoaineensyöttö reagoi välittömästi. Tämä voi myöhemmin johtaa höyryvirtauksen heiluntaan ja polttoprosessin epävakaaseen toimintaan.
Työn tarkoituksena on suunnitella ja tutkia erilaisia säätöteknisiä menetelmiä, joilla höyryntuotantoa Hyötyvoimalaitoksella saataisiin stabiloitua. Työssä toteutettiin ja testattiin lisäys nykyiseen polttosäätöön ohjausjärjestelmän lohkoeditorin avulla, sekä hahmoteltiin laitokselle kokonaan erilaista, joskin toisissa samantyyppisissä laitoksissa hyvin tuloksin toimivaa polttosäätöä.
Työssä toteutettu muutos nykyiseen polttosäätöön on todettu toimivaksi ja testauksista saadun palautteen perusteella se on lähes kokoaikaisessa käytössä laitoksen ajossa.
Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaitoksella ongelmia tasaisen höyryn tuotannon suhteen syntyy tilanteissa, joissa polttoon menevän jätteen laatu muuttuu paljon hetkelli-sesti. Seurauksena on äkillinen muutos tuotetun höyryn virtauksessa, johon polttoaineensyöttö reagoi välittömästi. Tämä voi myöhemmin johtaa höyryvirtauksen heiluntaan ja polttoprosessin epävakaaseen toimintaan.
Työn tarkoituksena on suunnitella ja tutkia erilaisia säätöteknisiä menetelmiä, joilla höyryntuotantoa Hyötyvoimalaitoksella saataisiin stabiloitua. Työssä toteutettiin ja testattiin lisäys nykyiseen polttosäätöön ohjausjärjestelmän lohkoeditorin avulla, sekä hahmoteltiin laitokselle kokonaan erilaista, joskin toisissa samantyyppisissä laitoksissa hyvin tuloksin toimivaa polttosäätöä.
Työssä toteutettu muutos nykyiseen polttosäätöön on todettu toimivaksi ja testauksista saadun palautteen perusteella se on lähes kokoaikaisessa käytössä laitoksen ajossa.