Alitäytäntöönpanotehtävien siirtyminen Rikosseuraamuslaitokselle

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda työskentelymalli Rikosseuraamuslaitoksen Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimiston käyttöön alitäytäntöönpanotehtävien siirtyessä ulosottovirastolta Rikosseuraamuslaitokselle. Opinnäytetyön aihe tuli toimeksiantona Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimistolta ja aihe oli työelämälähtöinen. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyöhön kerättiin aineisto sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä selvitettävästä aiheesta. Aineisto kerättiin Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistoilta, jotka ovat olleet mukana alitäytäntöönpanotehtävien siirtymiseen liittyvässä pilotointivaiheessa. Lisäksi aineistoa kerättiin Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen arviointikeskukselta. Aineistoa täydensivät asiantuntijahaastattelut, joita tehtiin ulosottovirastossa, arviointikeskuksessa ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä sekä Rikosseuraamuslaitoksen dokumentit. Opinnäytetyö rajattiin toteutettavaksi ajalle 1.1.2014 -31.12.2014. Sähköinen kysely lähetettiin yhteensä 27:lle rikosseuraamustyöntekijälle Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen pilotointivaiheessa mukana olleissa yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Vastauksia saatiin yhteensä 11 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 40,7 %. Sähköinen kysely lähetettiin myös Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen arviointikeskuksessa 19:lle työntekijälle ja vastauksia saatiin yhteensä 8 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 42,1 %. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.

Aineiston analysoinnin jälkeen todettiin, että tavoitteena ollutta työskentelymallia ei kerätyn aineiston perusteella ollut mahdollista laatia. Vuoden 2014 aikana ei Rikosseuraamuslaitokselta tiedotettu eikä koulutettu uusien työtehtävien osalta tarpeeksi työskentelymallin luomiseksi. Myös kerätty aineisto oli kokemuspohjaista ja subjektiivista, joten mallinnuksen luominen olisi jäänyt liian suppeaksi käytössä olevan tiedon pohjalta. Opinnäytetyön keskeisiksi tuloksiksi nousikin kerätystä aineistosta kootut havainnot käytännön työhön liittyen. Keskeisimmät havainnot tehdyssä selvityksessä liittyivät uusien työtehtävien organisointiin, koulutukseen, viranomaisyhteistyöhön ja asiakasnäkökulmaan. Tehdyssä selvityksessä korostui, että työtehtävien hoitamiseksi pitää olla riittävät resurssit ja työntekijät tarvitsevat koulutusta muun muassa tietokonejärjestelmien tuntemiseksi, rangaistusajansuunnitelman sisällön laatimiseksi, sijoitteluesityksen laatimiseksi ja vankiloiden toimintojen tuntemiseksi. Viranomaisyhteistyö hyvän vankeusajan toteuttamiseksi koettiin tärkeänä. Asiakkaan näkökulmasta asiointi yhdessä virastossa ja mahdollisesti tutun työntekijän luona koettiin vahvistavan asiakkuutta ja luovan turvallisuuden tunteen asiointiin.

The purpose of this thesis was to create a working model for the Criminal Sanctions Agency’s Community Sanctions Office of Joensuu. The purpose of the working model was based on prison sentence initial actions which are relocated from the enforcement agency to the Criminal Sanctions Agency. This thesis was an assignment from the Community Sanctions Office of Joensuu and it was workplace-oriented. This thesis is a qualitative research. The research data was collected by an electronic survey which included open questions. The research data was collected from the Community Sanctions Offices of the Criminal Sanctions Region of Eastern and Northern Finland. These Community Sanctions Offices have been in a pilot phase to begin working with prison sentence initial actions. The research data was also collected from the Assessment Centre of the Criminal Sanctions Region of Eastern and Northern Finland. The research data was supplemented with expert interviews which were conducted at the enforcement agency, the Assessment Centre and the Central Administration of the Criminal Sanctions Agency. The data for this thesis was collected during 1.1.2014 – 31.12.2014. The electronic survey was sent to 27 employees of the Community Sanctions Offices of the Criminal Sanctions Region of Eastern and Northern Finland which were taking part in the pilot phase. The number of responses was 11 and the percentage was 40.7 %. The electronic survey was also sent to 19 employees of the Assessment Centre of the Criminal Sanctions Region of Eastern and Northern Finland. The number of responses was 8 and the percentage was 42.1 %. The data analysis was based on the research data. After analysing the data, it was concluded that it was not possible to create the working model by using the collected data. The Criminal Sanctions Agency did not provide sufficient information of instructions for performing the new duties during the year 2014. In addition, the collected data was empiric and subjective and therefore creating the working model would have been too narrow. The key results were the findings related to practical work that were collected from the data. The key results were that the management needs sufficient resources and the employees need education to handle the computer programs, to prepare a sentence plan, to know the functions of the prisons and to prepare a placement presentation. The cooperation between authorities was seen as important. In addition, it was considered important for the client to be able to do business with a familiar employee and not have to visit more than one office to get everything done.