Lukion opettajien kokemuksia opiskeluhuollosta ja sen kehittämistarpeista
Mc Leod Smith, Jasmina (2015)
Mc Leod Smith, Jasmina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510155
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee lukion opiskeluhuoltoa ja sen kehittämistä opettajien näkökulmasta. Opinnäytetyön taustalla on työelämälähtöinen kehittämistyö, joka on saanut alkunsa lukion kuraattorityön kehittämisestä ja jatkunut opiskelijahuollon käsikirjan luomisella Hyvinkään päivälukioissa. Kehittämisprosessin myötä opettajien näkökulma opiskeluhuoltotyöhön on noussut tarkastelun kohteeksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia Hyvinkään päivälukioiden opiskeluhuoltotyön kehittämisprosessin osana ja antaa yksi työkalu jatkokehittämiselle. Kokonaisuudessaan kehittämisprosessi on mukaillut kehittävän työntutkimuksen rakennetta. Opinnäytetyö tarkastelee osaa tästä kehittämisprosessista.
Opinnäytetyön tavoitteena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisenä selvittää, kuinka opettajat kokevat roolinsa ja tehtävänsä opiskeluhuollollisessa työssä ja mitä työvälineitä ja resursseja he kokevat heillä olevan tämän tehtävän hoitamiseen. Toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää opettajien näkökulmia opiskeluhuoltotyön kehittämiseen. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Haastattelutapana on ollut puolistrukturoitu yksilöteemahaastattelu. Aineisto on kerätty haastattelemalla kuusi Hyvinkään päivälukioiden opettajaa.
Aineiston analyysissä on käytetty Engeströmin (1998, 47) kehittävän työntutkimuksen toimintaympäristömallia. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla ja tyypittelemällä haastatteluissa esiin nousseita aiheita toimintaympäristön osa-alueiden alle. Tulokset kuvaavat lukion opiskeluhuoltoa toimintaympäristönä, jossa opettaja on tekijän roolissa. Opettajien esille tuomat kehittämishaasteet esitetään toimintajärjestelmän eri osa-alueiden välisinä jännitteinä. Joidenkin osa-alueiden kohdalla aineiston analyysia on syvennetty myös sisällönanalyysillä.
Opinnäyteyön tuloksissa opettajien rooli ja tehtävät opiskeluhuollossa näyttäytyvät melko heterogeenisinä. Opettajat nimesivät itselleen opiskeluhuoltoon liittyen havainnointi- ja raportointitehtäviä, sekä vuorovaikutuksellisia, opetuksellisia ja yhteisöllisiä tehtäviä. Osa opettajista koki opiskeluhuollon kuuluvan kiinteänä, erottamattomana osana työhönsä ja osa määritteli opiskeluhuollon enemmän erilliseksi prosessikseen, jossa opettajalla on vain rajattu tehtävä. Ryhmänohjauksen ja ryhmänohjaajan rooli nähtiin tärkeänä opettajan opiskeluhuollollisena tehtävänä. Opiskelijoiden tuntemista ja kontaktin saamista pidettiin perusedellytyksenä opettajan opiskeluhuollolliselle työlle. Lukion kiireisen arjen koettiin hankaloittavan tätä ja opettajat toivoivat enemmän aikaa opiskelijoiden kohtaamiselle. Lukion syrjäytymistä ehkäisevä rooli nähtiin osassa haastatteluja myös kriittisessä valossa. Opettajat pitivät opettajan opiskeluhuollollista työtä tärkeänä.
Jatkokehittämisen neljäksi keskeisimmäksi teemaksi johtopäätöksissä esitetään oppilas- ja opiskelijahuoltolakiuudistuksen jalkauttaminen, opiskeluhuoltosuunnitelman kehittäminen, ryhmänohjauksen kehittäminen sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon käytänteiden kuvaaminen ja uusien toimintojen kehittäminen.
Opinnäytetyön tavoitteena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisenä selvittää, kuinka opettajat kokevat roolinsa ja tehtävänsä opiskeluhuollollisessa työssä ja mitä työvälineitä ja resursseja he kokevat heillä olevan tämän tehtävän hoitamiseen. Toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää opettajien näkökulmia opiskeluhuoltotyön kehittämiseen. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Haastattelutapana on ollut puolistrukturoitu yksilöteemahaastattelu. Aineisto on kerätty haastattelemalla kuusi Hyvinkään päivälukioiden opettajaa.
Aineiston analyysissä on käytetty Engeströmin (1998, 47) kehittävän työntutkimuksen toimintaympäristömallia. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla ja tyypittelemällä haastatteluissa esiin nousseita aiheita toimintaympäristön osa-alueiden alle. Tulokset kuvaavat lukion opiskeluhuoltoa toimintaympäristönä, jossa opettaja on tekijän roolissa. Opettajien esille tuomat kehittämishaasteet esitetään toimintajärjestelmän eri osa-alueiden välisinä jännitteinä. Joidenkin osa-alueiden kohdalla aineiston analyysia on syvennetty myös sisällönanalyysillä.
Opinnäyteyön tuloksissa opettajien rooli ja tehtävät opiskeluhuollossa näyttäytyvät melko heterogeenisinä. Opettajat nimesivät itselleen opiskeluhuoltoon liittyen havainnointi- ja raportointitehtäviä, sekä vuorovaikutuksellisia, opetuksellisia ja yhteisöllisiä tehtäviä. Osa opettajista koki opiskeluhuollon kuuluvan kiinteänä, erottamattomana osana työhönsä ja osa määritteli opiskeluhuollon enemmän erilliseksi prosessikseen, jossa opettajalla on vain rajattu tehtävä. Ryhmänohjauksen ja ryhmänohjaajan rooli nähtiin tärkeänä opettajan opiskeluhuollollisena tehtävänä. Opiskelijoiden tuntemista ja kontaktin saamista pidettiin perusedellytyksenä opettajan opiskeluhuollolliselle työlle. Lukion kiireisen arjen koettiin hankaloittavan tätä ja opettajat toivoivat enemmän aikaa opiskelijoiden kohtaamiselle. Lukion syrjäytymistä ehkäisevä rooli nähtiin osassa haastatteluja myös kriittisessä valossa. Opettajat pitivät opettajan opiskeluhuollollista työtä tärkeänä.
Jatkokehittämisen neljäksi keskeisimmäksi teemaksi johtopäätöksissä esitetään oppilas- ja opiskelijahuoltolakiuudistuksen jalkauttaminen, opiskeluhuoltosuunnitelman kehittäminen, ryhmänohjauksen kehittäminen sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon käytänteiden kuvaaminen ja uusien toimintojen kehittäminen.