Työturvallisuuden parantaminen vapaaehtoisessa sopimuspalokunnassa

Abstract

Sopimuspalokunnat toimivat alueellisten pelastuslaitosten osana lakisääteisten pelastustoimen tehtävien hoitamisessa. Palokunnilla on merkittävä rooli erityisesti hajaasutusalueiden ja harvaan asuttujen alueiden palo- ja pelastustoiminnassa. Tiheämpään asutuilla alueilla ja kaupungeissa sopimuspalokunnat täydentävät paloasemaverkostoa, hoitavat tukitehtäviä ja toimivat reservinä suurempien onnettomuustilanteiden varalta.

Hyvä työturvallisuus edellyttää määrätietoista ja päämäärään pyrkivää turvallisuusjohtamista. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto teki syksyllä 2014 barometrikyselyn sopimuspalokuntalaisille koskien työturvallisuusasioiden hoitoa. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät työturvallisuuteen liittyvät asiat ole kunnossa sopimuspalokunnissa. Palokuntayhdistysten määrätietoinen työturvallisuuteen tähtäävä työ on vielä harvinaista ja siksi sen kehittäminen erilaisin keinoin onkin ensiarvoisen tärkeää.

Tämä työ käsittelee vapaaehtoisen sopimuspalokunnan työturvallisuutta ja sen johtamiseen liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on löytää toimintatapoja tai kehittämiskohteita, joita kehittämällä vapaaehtoinen henkilöstö itse, yksiköiden esimiehet, palokunnan päällikkö, toimiva palokunta sekä sitä ohjaava pelastuslaitos voisivat parantaa työturvallisuutta sopimuspalokunnan toiminnassa. Työn tarkastelunäkökulmaksi on valittu vapaaehtoisen palokunnan päällikön toimintakenttä. Työturvallisuuden kehittäminen rajataan päivittäisessä toiminnassa esiintyviin työturvallisuutta vaarantaviin haasteisiin.

Työn sisältämä aineisto kerättiin haastattelemalla Veikkola VPK-FBK ry vapaaehtoinen palokunta –yhdistyksen päällikköä, hallituksen jäseniä ja hälytysosastoa. Lisäksi käytettiin kirjallisia lähteitä sekä työturvallisuus pelastustoimessa –aihetta sivuavia tutkimuksia. Työtä varten tehtiin koeluontoinen toimintatutkimus altistumisen ehkäisystä sopimuspalokunnassa. Tällä kartoitettiin toimintatutkimuksen soveltumista työturvallisuuden kehittämismenetelmäksi palokuntayhdistyksen toiminnassa. Työn teoreettinen osuus painottuu kehittämiseen, turvallisuus- ja muutosjohtamisen näkökulmiin.

Työn tuloksena on selkeitä kehittämisehdotuksia ja –alueita. Tärkeimpiä olivat työturvallisuuden johtamisessa tehtävät muutokset sekä erilaisten kehittämismenetelmien soveltuvuus ja käyttöönotto sopimuspalokunnassa. Lisäksi tulokset nostavat selkeästi esille yhteistyön välttämättömyyden pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan välillä työturvallisuustyössä. Yksittäisenä tärkeänä havaintona oli sopimuspalokunnan päällikön merkittävä rooli työturvallisuusasioissa ja hänen saamansa tuen vähäisyys yhdistykseltä ja pelastuslaitokselta tässä tehtävässä.

Tuloksien pohjalta koottiin malleja ja menetelmiä työturvallisuustyöhön sopimuspalokunnissa. Samalla saatiin runsas määrä turvallisuusjohtamiseen, yhteistoimintaan, ryhmien ohjaamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyviä ehdotuksia ja parannuskohteita.

Jatkotutkimusaiheiksi nousi Puhdas paloasema –mallin käyttöönotto sekä PERA-tietojärjestelmän toimivuus ja hyödyllisyys sopimuspalokunnissa.

Improving safety standards at the workplace in the voluntary firefighter organisation

The voluntary fire brigades serve as a part of the regional rescue institutions in executing tasks in rescue operations. The fire brigades play a significant role in the rescue operations especially in the sparsely populated areas. In densely populated areas and towns the contractual fire brigades supplement the fire station network, performing supporting tasks and functions as a reserve in case of major accidents.

The high health and safety standards at a workplace require continual safety management. Finland's union of voluntary fire brigades conducted an inquiry in 2014 about the health and safety standards at the workplace. Based on the outcome of the survey, one can state that the level of the health and safety procedures at the workplace is not up to the required standards in the contractual fire brigades.

This case study deals with the safety standards mentioned and the factors affecting their execution. The objective is to define the clear actions and measures to improve existing concerns in the area of safety at the workplace that could be executed by voluntary fire brigades, the superiors of units and the chief of the fire brigade, the operating fire brigade and the rescue department. This study examines the point of view of the chief of the voluntary fire brigade on the subject.

The material in this study was collected by extensive interviewing of the fire brigade chief, board members and staff of the Veikkola VPK-FBK voluntary fire brigade. For the study, an action research was conducted on the possible prevention of the exposure in the contractual fire brigade. The aim of the research was to develop the procedures that would improve the health and safety at the workplace in day-to-day operations of the fire brigade association. The theoretical part of the study is meant to put the emphasis on the development of safety management and change management.

The outcome of the study clearly identified measures to be implemented and the areas in need of improvement. The most important outcome is the changes in the management of health and safety at the workplace and implementing a variety of measures aimed at improving the performance levels of the contractual fire brigade. Furthermore, the results show the need for the cooperation between the rescue department and the contractual fire brigade. One separate important observation on the subject was the significant role of the chief of the voluntary fire brigade on matters relating to the health and safety at the workplace.

Based on the study results, the models and methods were selected for the health and safety procedures at the workplace in the contractual fire brigades. In addition, a number of the proposals and improvement targets related to safety management, cooperation, managing of groups and the developing of the operational procedures were obtained.

The practice of the Clean fire station model in the contractual fire brigades should be a future research subject. In addition, the PERA information processing system functionality and efficiency of the voluntary fire brigades should be measured.

Keywords: safety at work, contractual fire brigade, developing, safety management