Käsittelyajankohdan vaikutus purppuranahakan tehoon pihlajan vesakoitumisen torjunnassa
Kuosmanen, Katja (2015)
Kuosmanen, Katja
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111700
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkittiin purppuranahakkasieneen perustuvan uuden biologisen vesakontorjuntamenetelmän ajankohdan vaikutusta pihlajan (Sorbus aucuparia) vesomiseen eri käsittelyajankohtina. Perinteiset menetelmät vesakoiden torjuntaan pelkästään raivaamalla tai käyttämällä voimakkaita myrkkyjä ovat joko tehottomia tai vahingoittavat ympäristöä, joten uusia vesakontorjuntamenetelmiä tarvitaan.
Tutkimus oli tilastollinen kenttäkoe, jossa vertailtiin kahta eri käsittelyä. Toisessa käsittelyssä taimet katkaistiin ja käsiteltiin purppuranahakkasieniliuoksella ja toisessa käsittelyssä taimet vain katkaistiin. Käsittelyt tehtiin kuukauden välein touko-syyskuussa 2013 ja mittaukset elokuussa 2014. Saatuja mittaustuloksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin.
Ensimmäisten mittausten perusteella sienikäsittelyn teho on parempi, jos se tehdään keskikesällä. Kantojen kuolleisuus oli suurempaa kesä-elokuussa tehdyissä käsittelyissä kuin aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä tehdyissä käsittelyissä. Pihlaja myös reagoi käsittelyyn voimakkaammin kesä-elokuussa ja puolustautui purppuranahakkaa vastaan kasvattamalla enemmän kanto- ja juurivesoja. Muodostuneet kantovesat olivat kuitenkin merkittävästi lyhyempiä kesä-elokuun käsittelyissä kuin touko- ja syyskuussa tehdyissä käsittelyissä. Purppuranahakan torjuntateho perustuu lahotusprosessiin, jonka teho näkyy paremmin vasta 2–4 vuoden kuluttua käsittelystä, joten mittaukset pitää toistaa syksyllä 2015 ja mahdollisesti vielä syksyllä 2016 lopullisen tehon selvittämiseksi.
Tutkimus oli tilastollinen kenttäkoe, jossa vertailtiin kahta eri käsittelyä. Toisessa käsittelyssä taimet katkaistiin ja käsiteltiin purppuranahakkasieniliuoksella ja toisessa käsittelyssä taimet vain katkaistiin. Käsittelyt tehtiin kuukauden välein touko-syyskuussa 2013 ja mittaukset elokuussa 2014. Saatuja mittaustuloksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin.
Ensimmäisten mittausten perusteella sienikäsittelyn teho on parempi, jos se tehdään keskikesällä. Kantojen kuolleisuus oli suurempaa kesä-elokuussa tehdyissä käsittelyissä kuin aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä tehdyissä käsittelyissä. Pihlaja myös reagoi käsittelyyn voimakkaammin kesä-elokuussa ja puolustautui purppuranahakkaa vastaan kasvattamalla enemmän kanto- ja juurivesoja. Muodostuneet kantovesat olivat kuitenkin merkittävästi lyhyempiä kesä-elokuun käsittelyissä kuin touko- ja syyskuussa tehdyissä käsittelyissä. Purppuranahakan torjuntateho perustuu lahotusprosessiin, jonka teho näkyy paremmin vasta 2–4 vuoden kuluttua käsittelystä, joten mittaukset pitää toistaa syksyllä 2015 ja mahdollisesti vielä syksyllä 2016 lopullisen tehon selvittämiseksi.