Rekrytoinnin suunnittelun haasteet, Case: Jysk Oy
Peltomäki, Jannika (2015)
Lataukset:
Peltomäki, Jannika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198888
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli rekrytointiprosessi ja sen toimivuuden tutkiminen yrityksessä Jysk Oy. Opinnäytetyön viitekehys käsitteli rekrytointia yleisesti sekä rekrytointiprosessia ja sen eri vaiheita. Toimeksiantajayrityksenä toimi Jysk Oy. Tutkielman empiirinen osuus syventyi case yrityksen rekrytointiprosessiin ja sen toimivuuteen. Tutkimuksessa kartoitettiin rekrytoinnin nykytilaa ja henkilöstön mielipidettä prosessin tämänhetkisestä toimivuudesta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin monimenetelmäistä tutkimusmetodia, nimeltään triangulaatio. Tämä tarkoittaa tässä tutkielmassa kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tiedonkeruumenetelmän yhdistämistä. Aineistohankintamenetelmänä tutkielmassa käytettiin haastatteluita sekä kyselylomaketta. Haastattelut toteutettiin strukturoituna sähköpostihaastatteluina ja kyselylomake sähköisenä lomakkeena. Haastatteluiden tulokset on litteroitu ja sähköisen lomakkeen vastaukset analysoitu taulukoimisen avulla. Tulokset on tiivistetty, jonka jälkeen kirjoitettu auki tähän opinnäytetyöhön. Tuloksena saatiin muun muassa yrityksen rekrytointiprosessin vaiheet, prosessin toimivuus, rekrytointikanavat ja henkilöstön mielipiteet prosessin toimivuudesta. Tärkein tutkimustulos on, että yrityksen rekrytointiprosessi on hyvin suunniteltu ja pääpiirteittäin toimiva. Yritys rekrytoi vuositasolla henkilökuntaa paljon ja rekrytoinnin pääpiirteet ovat selkeät ja yhteneväiset. Henkilökunta on tyytyväinen rekrytoinnin laatuun.
Lopussa on esitetty muutamia kehitysehdotuksia, joiden avulla prosessia voidaan entisestään kehittää ja tehostaa. Näitä kehitysehdotuksia ovat yhteistyön lisääminen oppilaitosten kanssa sekä perehdytyksen resurssien lisääminen.
Opinnäytetyön avulla tuotettiin paljon uutta informaatiota tekijälle ja myös toimeksianta-jayritykselle. Tutkielman eri vaiheiden avulla saatiin tekijälle ja yhteistyökumppaneille laajempi käsitys rekrytoinnista ja sen vaiheiden toteuttamisesta. Tutkielma antaa kattavan tietopaketin case yrityksen rekrytoinnista työntekijöiden näkökulmasta. Yrityksessä jatketaan rekrytointia samalla tavalla kuin aiemmin, mutta yritys voi halutessaan käyttää apunaan työssä annettuja kehitysehdotuksia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin monimenetelmäistä tutkimusmetodia, nimeltään triangulaatio. Tämä tarkoittaa tässä tutkielmassa kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tiedonkeruumenetelmän yhdistämistä. Aineistohankintamenetelmänä tutkielmassa käytettiin haastatteluita sekä kyselylomaketta. Haastattelut toteutettiin strukturoituna sähköpostihaastatteluina ja kyselylomake sähköisenä lomakkeena. Haastatteluiden tulokset on litteroitu ja sähköisen lomakkeen vastaukset analysoitu taulukoimisen avulla. Tulokset on tiivistetty, jonka jälkeen kirjoitettu auki tähän opinnäytetyöhön. Tuloksena saatiin muun muassa yrityksen rekrytointiprosessin vaiheet, prosessin toimivuus, rekrytointikanavat ja henkilöstön mielipiteet prosessin toimivuudesta. Tärkein tutkimustulos on, että yrityksen rekrytointiprosessi on hyvin suunniteltu ja pääpiirteittäin toimiva. Yritys rekrytoi vuositasolla henkilökuntaa paljon ja rekrytoinnin pääpiirteet ovat selkeät ja yhteneväiset. Henkilökunta on tyytyväinen rekrytoinnin laatuun.
Lopussa on esitetty muutamia kehitysehdotuksia, joiden avulla prosessia voidaan entisestään kehittää ja tehostaa. Näitä kehitysehdotuksia ovat yhteistyön lisääminen oppilaitosten kanssa sekä perehdytyksen resurssien lisääminen.
Opinnäytetyön avulla tuotettiin paljon uutta informaatiota tekijälle ja myös toimeksianta-jayritykselle. Tutkielman eri vaiheiden avulla saatiin tekijälle ja yhteistyökumppaneille laajempi käsitys rekrytoinnista ja sen vaiheiden toteuttamisesta. Tutkielma antaa kattavan tietopaketin case yrityksen rekrytoinnista työntekijöiden näkökulmasta. Yrityksessä jatketaan rekrytointia samalla tavalla kuin aiemmin, mutta yritys voi halutessaan käyttää apunaan työssä annettuja kehitysehdotuksia.