Golfvaatemalliston suunnittelu käyttäjäkeskeisten menetelmien avulla
Karlsson, Kalle (2015)
Karlsson, Kalle
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219490
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen kehittämistutkimus, joka rakentui tuotekehitysprosessin ympärille. Kehitettävinä tuotteina olivat miesten golfvaatteet. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, miten miesten päivittäiseen pukeutumiseen suunnitelluista SELECTED-vaatteista voidaan kehittää soveltuvia golfinpelaamiseen. Työn tavoitteena oli myös luoda käyttäjälähtöisiin menetelmiin perustuva prosessimalli. Kumppanina opinnäytetyössä oli tanskalainen vaatteiden jälleenmyyjä Bestseller A/S, joka omistaa SELECTED-brändin.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin käyttäjäkeskeistä suunnittelua yleisellä tasolla syventyen lähemmin käyttäjäkeskeiseen tuotekehitysprosessiin. Käyttäjäkeskeisen tuotekehitysprosessin teoriaa sovellettiin käytännössä. Työn empiirisessä osuudessa käsiteltiin miesten golfvaatemalliston suunnittelua käytännössä, tutkittiin golfvaatemalliston kaupallisia mahdollisuuksia ja selvitettiin käyttäjien arvomaailmaa yhdessä potentiaalisten käyttäjien kanssa. Opinnäytetyö edistyi prosessimaisesti idean keksimisestä idean jatkojalostamiseen ja olemassa olevien vaatteiden testaukseen yhteistyössä käyttäjien kanssa. Työ rajattiin tuotekehitysprosessin alku- ja keskivaiheisiin.
Suunnitteluprosessissa sovellettiin saumatonta ja käyttäjäkeskeistä tuotekehitysprosessia (Cagan & Vogel, 2003). Työssä syvennyttiin käyttäjälähtöisten menetelmien hyödyntämiseen uuden malliston suunnittelussa. Menetelmätyökaluina käytettiin ryhmässä toteutettua teemahaastattelua, itsedokumentointia (käytettävyystestaus), artefaktien ja käyttöympäristön analyysia sekä työpajatyöskentelyä. Käyttäjälähtöisiä menetelmiä käytettiin prosessissa käyttäjätiedon hankintaan sekä vaatemalliston suunnittelun tukena. Prosessia varten kasattiin työryhmä SELECTED-edustajista ja potentiaalisista käyttäjistä. Koko työryhmä osallistui prosessin kaikkiin vaiheisiin lukuun ottamatta käytettävyystestausta, jonka suorittavat vain potentiaaliset käyttäjät.
Suunnitteluprosessin aikana käyttäjäkeskeisten menetelmien ansiosta saatiin selville tietoja ja ominaisuuksia, joita työryhmä ei olisi muutoin tullut ajatelleeksi. Kehittämistutkimuksen tuloksena muodostettiin seuraavia johtopäätöksiä. Markkinoilla on selvästi tarvetta SELECTEDin hintaluokan golfvaatteille, jotka soveltuvat toiminnallisuuksiensa puolesta golfin pelaamiseen ja tyylinsä puolesta potentiaalisen kohderyhmän mielestä päivittäiseen pukeutumiseen. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät ovat tärkeitä etenkin silloin kun tuote suunnitellaan kohderyhmälle, jolla on erityisiä tarpeita suunniteltavan tuotteen suhteen. Käyttäjäkeskeisten menetelmien merkitys kasvaa tuotekehityksessä sitä mukaan, mitä erikoisemmista tilanteista on kehitettävän tuotteen avulla tarkoitus selviytyä. Yritykselle suunniteltu käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimalli on merkittävä kilpailuetu. Hankkeessa syntynyttä prosessimallia on kuitenkin testattu ainoastaan tässä toistaiseksi vielä keskeneräisessä tuotekehitysprosessissa, joten mallin toisintamisesta on vaikea antaa arviota.
Johtopäätöksenä voitiin myös todeta, että käyttäjätiedon hyödyntäminen tuotekehityksessä lisää uusien innovaatioiden syntymisen mahdollisuuksia sekä vähentää tuotekehitykseen liittyviä riskejä.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin käyttäjäkeskeistä suunnittelua yleisellä tasolla syventyen lähemmin käyttäjäkeskeiseen tuotekehitysprosessiin. Käyttäjäkeskeisen tuotekehitysprosessin teoriaa sovellettiin käytännössä. Työn empiirisessä osuudessa käsiteltiin miesten golfvaatemalliston suunnittelua käytännössä, tutkittiin golfvaatemalliston kaupallisia mahdollisuuksia ja selvitettiin käyttäjien arvomaailmaa yhdessä potentiaalisten käyttäjien kanssa. Opinnäytetyö edistyi prosessimaisesti idean keksimisestä idean jatkojalostamiseen ja olemassa olevien vaatteiden testaukseen yhteistyössä käyttäjien kanssa. Työ rajattiin tuotekehitysprosessin alku- ja keskivaiheisiin.
Suunnitteluprosessissa sovellettiin saumatonta ja käyttäjäkeskeistä tuotekehitysprosessia (Cagan & Vogel, 2003). Työssä syvennyttiin käyttäjälähtöisten menetelmien hyödyntämiseen uuden malliston suunnittelussa. Menetelmätyökaluina käytettiin ryhmässä toteutettua teemahaastattelua, itsedokumentointia (käytettävyystestaus), artefaktien ja käyttöympäristön analyysia sekä työpajatyöskentelyä. Käyttäjälähtöisiä menetelmiä käytettiin prosessissa käyttäjätiedon hankintaan sekä vaatemalliston suunnittelun tukena. Prosessia varten kasattiin työryhmä SELECTED-edustajista ja potentiaalisista käyttäjistä. Koko työryhmä osallistui prosessin kaikkiin vaiheisiin lukuun ottamatta käytettävyystestausta, jonka suorittavat vain potentiaaliset käyttäjät.
Suunnitteluprosessin aikana käyttäjäkeskeisten menetelmien ansiosta saatiin selville tietoja ja ominaisuuksia, joita työryhmä ei olisi muutoin tullut ajatelleeksi. Kehittämistutkimuksen tuloksena muodostettiin seuraavia johtopäätöksiä. Markkinoilla on selvästi tarvetta SELECTEDin hintaluokan golfvaatteille, jotka soveltuvat toiminnallisuuksiensa puolesta golfin pelaamiseen ja tyylinsä puolesta potentiaalisen kohderyhmän mielestä päivittäiseen pukeutumiseen. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät ovat tärkeitä etenkin silloin kun tuote suunnitellaan kohderyhmälle, jolla on erityisiä tarpeita suunniteltavan tuotteen suhteen. Käyttäjäkeskeisten menetelmien merkitys kasvaa tuotekehityksessä sitä mukaan, mitä erikoisemmista tilanteista on kehitettävän tuotteen avulla tarkoitus selviytyä. Yritykselle suunniteltu käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimalli on merkittävä kilpailuetu. Hankkeessa syntynyttä prosessimallia on kuitenkin testattu ainoastaan tässä toistaiseksi vielä keskeneräisessä tuotekehitysprosessissa, joten mallin toisintamisesta on vaikea antaa arviota.
Johtopäätöksenä voitiin myös todeta, että käyttäjätiedon hyödyntäminen tuotekehityksessä lisää uusien innovaatioiden syntymisen mahdollisuuksia sekä vähentää tuotekehitykseen liittyviä riskejä.