Jätehuollon kehittämisen toimintamalli suurille asuinkiinteistöille : case: Lahden Talot Oy
Ulmanen, Johanna (2015)
Ulmanen, Johanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312082
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada monistettava jätehuollon kehittämisen toimintamalli suurille asuinkiinteistöille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, ja se on tehty yhteistyössä Lahden Talot Oy:n sekä Hämeen Kuljetuspiste Oy:n kanssa. Tutkimuskohteena tässä työssä käytettiin Lahden Talot Oy:n tavanomaisen vuokra-asumisen asuinkiinteistöjä, joissa on asuntoja noin 5100 ja asukkaita lähes 9000. Tämä on noin 9 % Lahden asukkaista.
Jätehuollon kehittäminen ja tehostaminen on tarpeellista, sillä edelleen sekajätteen joukossa on paljon sinne kuulumatonta materiaalia. Tutkimuksessa käytettiin kilpailumallista toimintatapaa, joka sai nimen Luukuta Oikein –lajittelukilpailu. Lisäksi tutkimusmenetelminä tässä työssä olivat asukkaille suunnatut kyselytutkimukset lajittelusta, yleislajitteluneuvonnan kehittäminen, tehostetun lajitteluneuvonnan kehittäminen, jätemäärien seurantatutkimus, jätetilojen kehittäminen ja sekä yhteistyön kehittäminen.
Saatujen tulosten perusteella havaittiin tehdyillä toimilla olleen vaikutusta mm. lajittelukäyttäytymiseen. Biojätteen saanto lisääntyi 6 %. Sekajäteastioita vähennettiin kiinteistöillä ja energiajäteastioita lisättiin. Asukkaat alkoivat lajittelemaan hyödynnettäviä jätteitä ahkerammin. Keittiöiden jätetiloilla havaittiin olevan suuri vaikutus lajitteluun ja sen toteutumiseen. Alle neljän astian kotitalouksissa lajiteltiin säännöllisesti kaikkiin mahdollisiin jätelajeihin harvemmin. Lapsiperheet lajittelivat vähemmän energia- ja biojätettä. Jätetilakartoitustyökalu otettiin käyttöön Lahden Talot Oy:llä.
Yhteistyön kehittäminen eri tahojen kesken havaittiin avaintekijäksi koko jätehuollon kehittämisen kannalta. Kiinteistönhoitajien sekä jätteenkuljetusyrityksen välisen kommunikoinnin aloittaminen oli uutta ja se havaittiin kannattavaksi. Asukasaktiivien rooli jätehuollon kehittäjänä voitiin todeta tärkeäksi ja monitahoiseksi tekijäksi.
Tutkimuksen tuloksena saatiin monistettava jätehuollon kehittämisen toimintamalli suurille asuinkiinteistöille. Jätehuollon kehittäminen tutkituilla menetelmillä on mahdollista.
Jätehuollon kehittäminen ja tehostaminen on tarpeellista, sillä edelleen sekajätteen joukossa on paljon sinne kuulumatonta materiaalia. Tutkimuksessa käytettiin kilpailumallista toimintatapaa, joka sai nimen Luukuta Oikein –lajittelukilpailu. Lisäksi tutkimusmenetelminä tässä työssä olivat asukkaille suunnatut kyselytutkimukset lajittelusta, yleislajitteluneuvonnan kehittäminen, tehostetun lajitteluneuvonnan kehittäminen, jätemäärien seurantatutkimus, jätetilojen kehittäminen ja sekä yhteistyön kehittäminen.
Saatujen tulosten perusteella havaittiin tehdyillä toimilla olleen vaikutusta mm. lajittelukäyttäytymiseen. Biojätteen saanto lisääntyi 6 %. Sekajäteastioita vähennettiin kiinteistöillä ja energiajäteastioita lisättiin. Asukkaat alkoivat lajittelemaan hyödynnettäviä jätteitä ahkerammin. Keittiöiden jätetiloilla havaittiin olevan suuri vaikutus lajitteluun ja sen toteutumiseen. Alle neljän astian kotitalouksissa lajiteltiin säännöllisesti kaikkiin mahdollisiin jätelajeihin harvemmin. Lapsiperheet lajittelivat vähemmän energia- ja biojätettä. Jätetilakartoitustyökalu otettiin käyttöön Lahden Talot Oy:llä.
Yhteistyön kehittäminen eri tahojen kesken havaittiin avaintekijäksi koko jätehuollon kehittämisen kannalta. Kiinteistönhoitajien sekä jätteenkuljetusyrityksen välisen kommunikoinnin aloittaminen oli uutta ja se havaittiin kannattavaksi. Asukasaktiivien rooli jätehuollon kehittäjänä voitiin todeta tärkeäksi ja monitahoiseksi tekijäksi.
Tutkimuksen tuloksena saatiin monistettava jätehuollon kehittämisen toimintamalli suurille asuinkiinteistöille. Jätehuollon kehittäminen tutkituilla menetelmillä on mahdollista.