Laserkeilauspistepilvestä tuotetun digitaalisen korkeusmallin soveltuvuus metsäteiden kunnostustarpeen selvittämiseksi
Tarkkinen, Atso (2015)
Tarkkinen, Atso
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312199
Tiivistelmä
Metsäteiden kunnossapito aiheuttaa Metsähallitukselle suuret vuotuiset kustannukset. Resursseja yritetään kohdentaa tarkemmin ja jokaiselle tieosuudelle pyritään suunnittelemaan vain tarvittavat tienpidon toimenpiteet. Jotta kunnostustoimet voidaan suunnitella tarkasti, teiden kuntoa mitataan muun muassa kantavuusmittauksilla. Tarkat mittaukset edellyttävät ennakkotietoa tiestön mahdollisista heikoista kohdista.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka laserkeilauspistepilvestä tuotetusta digitaalisesta korkeusmallista saadut tienpinnan ja sitä ympäröivän maaston korkeuserot selittävät metsätielle tehtyjen kantavuusmittausten tuloksia. Lisäksi tutkittiin, kuinka hyvin korkeusmalli kuvaa kesällä 2014 mitattua tien kuivavaraa ja kuinka korkeusmallista saadaan tietoa tienpinnan muodoista. Selittävyystutkimukset tehtiin tilastollisilla regressioanalyyseilla. Analyysit tehtiin luokittain kivennäismaalle, suolle ja soistumalle sekä suolle. Korkeusmallista muodostettiin lisäksi uusi malli, joka esittää maanpinnan korkeuseroa tien keskiviivaan nähden.
Tietä ympäröivän maanpinnan ja tienpinnan korkeuserojen ei havaittu korreloivan tien kantavuuden kanssa. Tien kantavuus riippuu niin monesta muuttujasta, että pelkkä tienpinnan korkeus ympäröivään maaston nähden ei riitä sitä selittämään. Korkeusmallista saatu kuivavaratieto korreloi mitatun kuivavaran kanssa, mutta regressiomallissa on suuri harha, keskivirhe ja luottamusväli. Korkeuseromallista nähtiin tienpinnan poikittaisia muotoja, mutta tässä työssä löydettyjä havaintoja ei todennettu. Tämän vuoksi tarvitaan lisätutkimuksia. Jatkuvaa pitkittäisen tienpinnan muodon havainnollistamista kannattaa myös selvittää.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka laserkeilauspistepilvestä tuotetusta digitaalisesta korkeusmallista saadut tienpinnan ja sitä ympäröivän maaston korkeuserot selittävät metsätielle tehtyjen kantavuusmittausten tuloksia. Lisäksi tutkittiin, kuinka hyvin korkeusmalli kuvaa kesällä 2014 mitattua tien kuivavaraa ja kuinka korkeusmallista saadaan tietoa tienpinnan muodoista. Selittävyystutkimukset tehtiin tilastollisilla regressioanalyyseilla. Analyysit tehtiin luokittain kivennäismaalle, suolle ja soistumalle sekä suolle. Korkeusmallista muodostettiin lisäksi uusi malli, joka esittää maanpinnan korkeuseroa tien keskiviivaan nähden.
Tietä ympäröivän maanpinnan ja tienpinnan korkeuserojen ei havaittu korreloivan tien kantavuuden kanssa. Tien kantavuus riippuu niin monesta muuttujasta, että pelkkä tienpinnan korkeus ympäröivään maaston nähden ei riitä sitä selittämään. Korkeusmallista saatu kuivavaratieto korreloi mitatun kuivavaran kanssa, mutta regressiomallissa on suuri harha, keskivirhe ja luottamusväli. Korkeuseromallista nähtiin tienpinnan poikittaisia muotoja, mutta tässä työssä löydettyjä havaintoja ei todennettu. Tämän vuoksi tarvitaan lisätutkimuksia. Jatkuvaa pitkittäisen tienpinnan muodon havainnollistamista kannattaa myös selvittää.