Heippa-palvelun konseptin testaaminen

Abstract

Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee sähköisen Heippa -palvelun konseptitestausta. Heippa on suomalainen kehitteillä oleva yhteisöpalvelu, jonka tarkoitus on yhdistää vapaaehtoiset auttajat ja apua tarvitsevat ihmiset. Opinnäytetyön tavoitteenaon tuottaa palvelun käyttökokemuksesta toimeksiantajalle konseptin kehittämistä edistävää tietoa. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Heippa-palvelun kehittäjätiimi.

Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää käyttökokemuksen näkökulmasta miten palvelun potentiaaliset käyttäjät kokevat yhteisöllisyyden Heippa-palvelussa, millaiset edellytykset sen käytön kulttuurille on ja mitkä tekijät tuottavat palvelun käyttäjille lisäarvoa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu opinnäytetyön toimintaympäristön määrittelystä, sekä sähköisen yhteisöpalvelun käyttökulttuurin edellytyksistä ja arvon muodostumisesta palveluprosessissa.

Tietoa käyttökokemuksesta pyrittiin saamaan testaamalla Heippa-palvelun konseptia neljässä työpajassa yhdessä potentiaalisten käyttäjien kanssa. Työpajoihin osallistui neljä testikäyttäjää. Testikohderyhmäksi rajattiin 20 - 25 vuotiaat opiskelijat. Konseptin testaamista varten Heippa-palvelusta kehitettiin yksinkertaistettuja malleja, prototyyppejä, joita palvelun potentiaaliset käyttäjät testasivat. Palveluprototyyppi ja työpajoissa kysytyt kysymykset kehitettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Työpajat toteutettiin iteratiivisen kehittämisen menetelmin niin, että työpajoista saadut tulokset vaikuttivat seuraavien työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen.

Työpajojen perusteella aktiivisen elämäntyylin omanneet testikäyttäjät eivät kokeneet Heippa-palvelun tarjoavan sellaista yhteisöllisyyden tunneta, jota he eivät kokisi omien tukiverkostojensa parissa. Arvoa apua hakeneille testikäyttäjille tuotti vastausten henkilökohtaisuus, minkä lisäksi dialogin syntymisen mahdollisuus koettiin tärkeäksi. Heippa-palvelun käytön kulttuurille voidaan olettaa olevan testiryhmän keskuudessa hyvät edellytykset teknologian omaksumisen osalta. Kiinnostus käyttää tulevaisuudessa Heippa-palvelua vaihteli testikäyttäjien välillä.

Arvoa tuottaviksi tekijöiksi auttajia simuloivien käyttäjien keskuudessa nähtiin mahdollisuus kehittää itseään, viettää aikaa ja tarjota apua, jollaista ei ole itselle ollut saatavilla. Tärkeäksi koettiin vastausten arvostus ja mahdollinen palkitseminen. Syitä olla liittymättä palveluun olivat arjen kiireet, vastaamisen aikaa vievyys ja motivaation puute käyttää vapaa-aikaa tuntemattomien auttamiseen. Heippa-palvelun jatkokehittämisen kannalta on oleellista jatkaa konseptin testaamista ja selvittää, miten vanhemmat ihmiset ottavat teknologian vastaan. Tärkeää olisi myös selvittää, miten palvelun mahdollistama yhteisöllisyys ja itsensä toteuttaminen koetaan niukat sosiaaliset verkostot omaavien henkilöiden keskuudessa, sekä millaisilla arvoa tuottavilla ratkaisuilla auttajia saadaan kirjautumaan palveluun.

Asiasanat: Arvon muodostuminen, konseptitestaus, käyttökokemus, käyttökulttuuri, sähköiset palvelut

This practical thesis covers the concept testing of an e-service called Heippa. Heippa is a Finnish social networking service that is currently under development. The idea of the service is to connect the people in need of help with volunteers, who are willing to provide it. The objective of the thesis was to assist in the concept design of the Heippa Service by studying the simulated user experience of the service. This thesis was commissioned by the developer team of the Heippa Service.

The purpose of this thesis is to study whether the potential users feel that the service is engaging, is providing added value, and are interested in building its community and culture. The theoretical framework consists of defining the thesis’ operational environment, defining the requirements for the consumer culture of an e-service and the generation of value in the service process.

Information about the user experience was gathered by testing the concept in four workshops with potential users. The workshops were attended by four test users. The target group was 20-25 year old students. The concept testing was carried out by simulating the intended user experience with various existing messaging services. The prototypes and the questions asked in the workshops were developed on the basis of the theoretical framework.

The results suggest that the test users with active life styles did not feel the Heippa Service is providing a sense of community, which they would not experience in their regular social networks already. However, the sense of personal guidance was perceived to be valuable by the test user, who employed the service for the purpose of seeking help. The possibility for a dialogue, which the service enabled, was also seen as valuable. In general, the interest to use Heippa and the appeal of the concept seem to be varying within the test group. Technologically the test validated that there are not any barriers preventing the adoption of the service in the tested target segment, as the use of comparable tools and services was common.

The test users, who simulated the helpers of the service, felt that value was created by the opportunities of developing oneself, spending time and offering help. The appreciation of the answers and possible rewarding were also seen as important. The reasons for not joining the service were the required daily efforts, the time consumed answering the questions and the lack of motivation to use one’s free time to help strangers. The Heippa Service should continue to test the concept and examine how the elder target groups would engage with it. It is also crucial to study how people with smaller social networks experience the sense of community within the service. Lastly it is vital for the Heippa Service to discover which values allure the helpers to join the service in the future.

Keywords: Concept testing, e-services, user experience, using culture, value creation