”Kyl ne vartijat pitää omistaan huolen” Etelä-Suomen tukipartio valvottua koevapautta suorittavien vankien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia valvotussa koevapaudessa olevilla vangeilla on Etelä-Suomen tukipartiosta ja minkälainen tukipartion rooli on koevapaudessa. Myös tukipartion antama tuki sekä koevapausvankien kehittämisehdotukset olivat kiinnostuksen kohteena. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu valvotun koevapauden tarkoituksesta sekä laista ja tukipartion toiminnan tavoitteista. Tukipartion toimintaa avataan päihdevalvonnan sekä tuen ja kontrollin käsitteillä.

Opinnäytetyö suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jota varten haastateltiin kuutta (n=6) valvotussa koevapaudessa ollutta vankia. Aineisto analysoitiin teemoittelun keinoin. Tulosten mukaan koevapausvankien tuntema häpeä vaikutti kokemukseen tukipartion toiminnasta, mutta pääosin valvontatapaamiset koettiin luontevina tilanteina. Vankiloiden ohjeistus tukipartion toiminnasta oli puutteellista, ja yhteistyö esimerkiksi päihdetestauksen osalta heikkoa. Valvonnan intensiteetin toivottiin määräytyvän tarkempien riskianalyysien sekä käytöshistorian mukaan.

Opinnäytetyön mukaan valvotun koevapauden toimivuuden kannalta tukipartion kontrollipainotteinen rooli on olennainen. Tukipartio tarjosi kuitenkin myös sosiaalista tukea dialogisen vuorovaikutuksen muodossa. Hyvien verkostojen merkitys korostui, koska suurin osa haastateltavista kertoi saavansa tuen muualta kuin tukipartiolta. Koevapauden onnistumiseen vaikutti vangin oma motivaatio ja tukipartion valvonta ei varsinaisesti estänyt koevapauden ehtojen rikkomista. Yhtenä kehittämisehdotuksena mainitaan vankilayhteistyön lisääminen esimerkiksi yhteisellä koulutuspäivällä.

The objective of this study was to find out what kind of experiences the prisoners on supervised probationary freedom have of the South-Finland’s support patrol and what kind of role the support patrol has in supervised probationary freedom. Also the support that the support patrol gives and the development suggestions of supervised probationary freedom prisoners were studied. The theoretical background consists of the purpose of supervised probationary freedom, as well as the objectives of the related law and the support patrol. The function of the support patrol was clarified from the concepts of drug testing as well as support and control.

The study was conducted as a qualitative research, and six (n=6) prisoners on supervised probationary freedom were interviewed. The material was analyzed with different themes. The results indicate that shame felt by the prisoners on supervised probationary freedom affected the experiences they had from the support patrol, but in most cases the control visits were experienced as natural situations. The guidance the prisons gave was inadequate and collaboration, for example, in drug testing was insufficient. It was suggested that the determination of the intensity of the control should be determined by an accurate risk analysis and earlier behavior of the prisoners.

According to the study the controlling role of the support patrol is essential for the supervised probationary freedom to work. The support patrol offered social support with dialogical interaction. The importance of good networks was emphasized, because most of the interviewees told that they get support from elsewhere, not only from the support patrol. The prisoners’ own motivation was the key to a successful supervised probationary freedom and the control of the support patrols did not really have any effect on prisoners breaking the rules of supervised probationary freedom. One of the development suggestions mentioned in the study was to increase the collaboration within prisons for example with shared education sessions.