Lapsiryhmän vuorovaikutus tarinallisessa leikissä

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua tarinalliseen leikkiin ja sen mahdollisuuksiin vuorovaikutukseen vaikuttavana tekijänä lapsiryhmässä. Toteutimme opinnäytetyömme vantaalaisessa päiväkodissa 4-5 -vuotiaiden lasten ryhmässä. Ryhmämme kokoontui seitsemän kertaa päiväkodin tiloissa. Tuokiomme sisälsivät tarinallisia leikkejä, joiden tarkoitus oli parantaa vuorovaikutusta.

Koimme opinnäytetyön toimintamme hyödylliseksi lapsiryhmälle, vaikka emme voi todeta, että lapsiryhmän vuorovaikutus olisi kasvanut toimintamme johdosta. Valitsimme kuusi lasta toimintaamme, mutta toiminnan aikana osallistumismäärä vaihteli lasten erilaisista syistä johtuen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten tarinallinen leikki vaikuttaa lapsien väliseen vuorovaikutukseen ryhmässä ja lisäsikö tarinallinen leikki luovuutta lapsiryhmän leikeissä.

Opinnäytetyömme aloitimme tutustumalla aiheeseen ja suunnittelemalla kahdeksan kerran toimintamme. Opinnäytetyömme teoriaosuuteen valitsimme käsiteltäviksi kohteiksi tarinallisuuden, sadutuksen, luovuus leikissä, leikki 3-5 -vuotiaana ja roolileikki, vuorovaikutus, lapsiryhmä ja ryhmädynamiikka. Toimintaosuuteen liitimme tarinallisen leikin tueksi käsinukke Satu Sammakon ja käytimme hyväksi monia erilaisia luovia toimintoja. Arviointimenetelminä käytimme havainnointia, oppimispäiväkirjoja sekä alku- ja loppukartoituslomaketta, joka oli tarkoitettu päiväkodin ryhmän henkilökunnalle. Toimintatuokioidemme aikana lasten vuorovaikutus oli hyvää ja he ottivat kontaktia toisiinsa sekä meihin ohjaajiin.

The purpose of this research was to get to know narrative play and its possibilities to develop children interactions with each-others. This thesis was implemented with 4-5 –years old children in a kindergarden in Vantaa. The group met seven times at the kindergarden. The activities included narrative plays, the purpose of which was to increase the children’s interaction skills. Six child were chosen to take part in the activities, however many children were not present during the sessions due to different kinds of reasons. The aim of the research was to study how narrative plays affect communication between children and did narrative play improve creativity in children’s play.

The research was started by getting to know the subject and planning the activities. The theoretical basis of the research composed of narrative, fairy stories, creative play, play in 3-5 –year olds and role play, communication, children and group dynamics. As a support to narrative play the Satu Sammakko-hand puppet was included in the activities, as well as utilizing many creative methods.

The theory, plans and their evaluation are discussed in this thesis. Observation, learning diarie’s and questonnaires, which were given to the kindergarden’s stuff, were used as evaluation methods. During the activities, the children’s interactions with each other were good and they had contact with others. The authors experienced that the research was useful to the children, even though it is hard to conclude that the meetings helped the children develop their communication skills.