Pohjois-Karjalan vihannesviljelijöiden yhteistyön kehittämisalueet
Leinonen, Teija (2015)
Leinonen, Teija
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412415
Tiivistelmä
Vihannesten viljely Suomessa on painottunut Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa viljeltiin avomaan vihanneksia yhteensä 52,5 hehtaarilla. Viljeltäviä kasveja olivat tarhaherne, porkkana, punajuuri, lanttu ja ruokasipuli. Perunaa Pohjois-Karjalassa viljeltiin 200 hehtaarilla vuonna 2013. Perunan osalta Suomi on lähes omavarainen, mutta vihannekset ovat merkittävä tuontituote.
Opinnäytetyötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kehittämisalueita pohjoiskarjalaisten vihannesviljelijöiden yhteistyössä on. Yksi tutkimuksen tärkeä tavoite oli selvittää viljelijöiden halukkuutta ja valmiuksia yhteistyöhön. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina. Toimeksiantaja ProAgria valitsi tutkimusjoukkoon potentiaalisimmat tilat. Tutkimus kattaa yritykset, joissa viljellään avomaalla vihanneksia, juureksia, sipuleja, kaaleja ja perunaa.
Maataloudessa tilojen välinen syvällinen tuotannollinen yhteistyö ja sen kustannuksia vähentävien vaikutusten täysimääräinen hyväksikäyttö on vielä vähäistä. Yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia kustannussäästöistä sosiaalisten kontaktien lisääntymiseen. Yhteistyössä on tärkeää, että kaikki osapuolet saavat hyötyä ja toiminta on kannattavampaa kuin yksin.
Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää viljelijää, joista viisi harjoitti luomutuotantoa ja neljä tavanomaista tuotantoa. Viljelyalaa vastanneilla oli 0,5–50 hehtaaria. Yleisimmät viljelykasvit olivat peruna, porkkana ja sipuli. Suurimmalla osalla viljelijöistä oli nykyistä yhteistyötä. Mieluiten viljelijät tekisivät kone- ja markkinointiyhteistyötä sekä tiedonjakamista.
Opinnäytetyötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kehittämisalueita pohjoiskarjalaisten vihannesviljelijöiden yhteistyössä on. Yksi tutkimuksen tärkeä tavoite oli selvittää viljelijöiden halukkuutta ja valmiuksia yhteistyöhön. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina. Toimeksiantaja ProAgria valitsi tutkimusjoukkoon potentiaalisimmat tilat. Tutkimus kattaa yritykset, joissa viljellään avomaalla vihanneksia, juureksia, sipuleja, kaaleja ja perunaa.
Maataloudessa tilojen välinen syvällinen tuotannollinen yhteistyö ja sen kustannuksia vähentävien vaikutusten täysimääräinen hyväksikäyttö on vielä vähäistä. Yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia kustannussäästöistä sosiaalisten kontaktien lisääntymiseen. Yhteistyössä on tärkeää, että kaikki osapuolet saavat hyötyä ja toiminta on kannattavampaa kuin yksin.
Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää viljelijää, joista viisi harjoitti luomutuotantoa ja neljä tavanomaista tuotantoa. Viljelyalaa vastanneilla oli 0,5–50 hehtaaria. Yleisimmät viljelykasvit olivat peruna, porkkana ja sipuli. Suurimmalla osalla viljelijöistä oli nykyistä yhteistyötä. Mieluiten viljelijät tekisivät kone- ja markkinointiyhteistyötä sekä tiedonjakamista.