Taloushallintopalveluiden kehittäminen Case-ketjun franchising-yrittäjille
Myllylä, Iina (2015)
Myllylä, Iina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505219460
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka Case-ketjussa käytettävän tilitoimiston tarjoamia taloushallintopalveluita tulisi kehittää ketjuun kuuluville franchising-yrittäjille. Case-ketju toimii liiketoiminnan franchising-antajana ja siihen kuuluvat yritykset ovat franchising-ottajia, joita on tällä hetkellä noin 120. Muutama vuosi sitten Case-ketju teki linjauksen, että jokainen ketjun liiketoiminnan franchising-ottaja tulee käyttämään samaa tilitoimistoa franchising-sopimuksensa aikana. Alun perin työn tavoite olikin Case-ketjun ja kyseessä olevan tilitoimiston, Taloushallintoyrityksen, yhteistyön kehittäminen. Opinnäytetyön aihe tarkentui tarkasteltaessa yritysten välistä yhteistyötä palveluntarjoaja ja asiakas -asetelmalta. Tällä tavoin työhön pystyi paremmin tuomaan esimerkiksi työssä käytetyn palvelumuotoilun elementtejä, kun palveluntarjoajaksi tunnistettiin Taloushallintoyritys ja palvelun asiakkaiksi ketjun franchising-yrittäjät, jotka palvelua käyttävät ja josta he myös kuukausittain maksavat. Palvelumuotoilussa keskeiset lähtökohdat ovat juuri asiakkaan osallistaminen palvelun kehittämiseen ja palvelun kehittäminen käyttäjälähtöisesti.
Opinnäytetyössä tehty tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla, johon osallistui kuusi Case-ketjun franchising-yrittäjää. Toisena menetelmänä työssä käytettiin ideointityöpajaa, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilun työkaluja, palvelupolkua ja aivoriihtä. Ideointityöpajaan osallistui kaksi ketjun franchising-yrittäjää.
Tutkimuksessa selvisi, että nykyisen taloushallintopalvelun laatu koettiin hyvänä ja kirjanpidon todettiin hoituvan oikeaoppisesti sekä ammattimaisesti. Yrittäjien ja Taloushallintoyritystä edeltäneiden tilitoimistojen suhde näkyi haastateltujen vastauksissa ja sillä oli myös vaikutus siihen, millaisena nykyinen palvelu koettiin. Selviksi kehittämiskohteiksi nykyiseen taloushallintopalveluun havaittiin hinnoitteluperiaate sekä yrittäjäkohtainen profilointi. Ongelmana nykyisessä taloushallintopalvelussa koettiin se, että yrittäjille tarjotaan samaa palvelukokonaisuutta samalla hinnalla, vaikkei se jokaisessa yrityksessä toteudukaan samalla tavalla. Joku yrittäjä saattaa tarvita paljon ohjausta ja neuvoa yrityksensä talouden hoidossa. Toinen ketjun yrittäjä saattaa taas olla yhteydessä kirjanpitäjäänsä harvemmin ja hoitaa itse yrityksensä taloutta enemmän käyttäen palvelua huomattavasti vähemmän. Tämän vuoksi myös hinnoitteluperiaatteen koettiin tarvitsevan uudistusta, etenkin sen ollessa tällä hetkellä sidottuna yrityksien liikevaihtoon.
Opinnäytetyössä tehty tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla, johon osallistui kuusi Case-ketjun franchising-yrittäjää. Toisena menetelmänä työssä käytettiin ideointityöpajaa, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilun työkaluja, palvelupolkua ja aivoriihtä. Ideointityöpajaan osallistui kaksi ketjun franchising-yrittäjää.
Tutkimuksessa selvisi, että nykyisen taloushallintopalvelun laatu koettiin hyvänä ja kirjanpidon todettiin hoituvan oikeaoppisesti sekä ammattimaisesti. Yrittäjien ja Taloushallintoyritystä edeltäneiden tilitoimistojen suhde näkyi haastateltujen vastauksissa ja sillä oli myös vaikutus siihen, millaisena nykyinen palvelu koettiin. Selviksi kehittämiskohteiksi nykyiseen taloushallintopalveluun havaittiin hinnoitteluperiaate sekä yrittäjäkohtainen profilointi. Ongelmana nykyisessä taloushallintopalvelussa koettiin se, että yrittäjille tarjotaan samaa palvelukokonaisuutta samalla hinnalla, vaikkei se jokaisessa yrityksessä toteudukaan samalla tavalla. Joku yrittäjä saattaa tarvita paljon ohjausta ja neuvoa yrityksensä talouden hoidossa. Toinen ketjun yrittäjä saattaa taas olla yhteydessä kirjanpitäjäänsä harvemmin ja hoitaa itse yrityksensä taloutta enemmän käyttäen palvelua huomattavasti vähemmän. Tämän vuoksi myös hinnoitteluperiaatteen koettiin tarvitsevan uudistusta, etenkin sen ollessa tällä hetkellä sidottuna yrityksien liikevaihtoon.