Matkalla energia-omavaraiseen jätevedenpuhdistukseen, case Kuhasalo Joensuu
Heiskanen, Ari (2015)
Heiskanen, Ari
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812779
Tiivistelmä
Jätevedenpuhdistuksen energiatehokkuudesta on tullut vesihuoltosektorin yksi keskeinen kehittämisen aihe, koska sen energiankulutus on yleensä suurinta. Parhaimmat mahdollisuudet mahdollisimman korkeaan energiaomavaraisuuteen on niillä keskuspuhdistamoilla, joilla on käytössä ylijäämälietteen mädätys ja siten mahdollisuus kokonaisvaltaiseen biokaasun hyödyntämiseen.
Tässä tapaustutkimuksessa on tarkasteltu Joensuun Kuhasalon jäteveden puhdistamon energian kulutusta ja niitä kehittämistoimenpiteitä, joilla puhdistamon energia-omavaraisuutta pystyttäisiin parantamaan. Kuhasalon puhdistamo on suurin Pohjois-Karjalan alueella toimivista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista. Vuosittainen käsiteltävä jätevesimäärä on noin 6 miljoonaa m3, ja siitä tuotetaan noin miljoona kuutiota biokaasua. Puhdistamon piiriin liitetyssä viemäriverkostossa on noin 80 000 asukasta.
Kuhasalon puhdistamolla vuonna 2014 käyttöönotettu lämpöpumppulaitos on parantanut merkittävästi puhdistamon lämpöenergian omavaraisuutta. Uusia selkeitä ja taloudellisesti kannattavia kehittämisen kohteita ovat aktiivilietteen ilmastusjärjestelmän uusiminen, sekä –CHP -laitteiston uusiminen. Biokaasun kokonaisvaltainen hyödyntäminen on tärkeä laitoksen energiataseessa. Tulevaisuuden vaihtoehtona on myös liikennebiokaasun jalostaminen, jonka tuotannolle olisi varma raaka-ainepohja jo olemassa. Kaikilla esitetyillä kehittämistoimilla voidaan alentaa kasvihuonekaasujen määrää merkittävästi, mikä tukee hyvin uusiutuvan energian käyttöön liittyviä alueellisia ohjelmia ja strategioita.
Tässä tapaustutkimuksessa on tarkasteltu Joensuun Kuhasalon jäteveden puhdistamon energian kulutusta ja niitä kehittämistoimenpiteitä, joilla puhdistamon energia-omavaraisuutta pystyttäisiin parantamaan. Kuhasalon puhdistamo on suurin Pohjois-Karjalan alueella toimivista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista. Vuosittainen käsiteltävä jätevesimäärä on noin 6 miljoonaa m3, ja siitä tuotetaan noin miljoona kuutiota biokaasua. Puhdistamon piiriin liitetyssä viemäriverkostossa on noin 80 000 asukasta.
Kuhasalon puhdistamolla vuonna 2014 käyttöönotettu lämpöpumppulaitos on parantanut merkittävästi puhdistamon lämpöenergian omavaraisuutta. Uusia selkeitä ja taloudellisesti kannattavia kehittämisen kohteita ovat aktiivilietteen ilmastusjärjestelmän uusiminen, sekä –CHP -laitteiston uusiminen. Biokaasun kokonaisvaltainen hyödyntäminen on tärkeä laitoksen energiataseessa. Tulevaisuuden vaihtoehtona on myös liikennebiokaasun jalostaminen, jonka tuotannolle olisi varma raaka-ainepohja jo olemassa. Kaikilla esitetyillä kehittämistoimilla voidaan alentaa kasvihuonekaasujen määrää merkittävästi, mikä tukee hyvin uusiutuvan energian käyttöön liittyviä alueellisia ohjelmia ja strategioita.