GAS-menetelmän käyttöönoton kokeilu Honkalampi-keskuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka GAS-menetelmä (Goal Attainment Scaling) soveltuu käytettäväksi kehitysvammaisten kuntoutuksessa Honkalampi-keskuksessa, ja tuoko sen käyttö lisäarvoa kuntoutukseen. GAS on menetelmä kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen mittaamiseen. Hyvin laaditut tavoitteet ovat perustana hyvin toteutetulle kuntoutukselle.

Opinnäytetyössä GAS-menetelmän käyttöä kokeiltiin kahdessa eri yksikössä, asumisenpalveluissa sekä lasten kuntoutusjakson yhteydessä. Käyttökokemuksia GAS-menetelmästä kerättiin työntekijöiltä. Tulosten mukaan GAS-menetelmä soveltuu käytettäväksi kehitysvammaisten kuntoutuksessa. Menetelmän mukana oleminen lisäsi kuntoutuksen tavoitteellisuutta. GAS-menetelmällä muodostetut tavoitteet olivat aiempaa pienempiin osiin pilkottuja, konkreettisempiä sekä yksilöidympiä. Tätä kautta mahdollistui myös helpommin arvioinnin tekeminen. Työntekijät kokivat, että GAS-menetelmän mukana oleminen motivoi omaa työskentelyä.

Tuloksia hyödynnetään osana kuntoutuksen prosessin päivittämistä Honkalampi-keskuksessa. Suunnitelman mukaan GAS-menetelmä otetaan jatkossa käyttöön Honkalampi-keskuksessa osana toteutettavaa kuntoutusta. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia, tuoko GAS-menetelmän mukana oleminen kuntoutukseen vaikuttavuutta ja lisääkö sen käyttö asiakaslähtöisyyttä kuntoutuksessa.

The objective of this thesis was to explore if the Goal Attainment Scaling Method (GAS) can be applied in the rehabilitation of individuals with learning disabilities at Honkalampi Centre and if it adds any value to the rehabilitation process. GAS is a method to set rehabilitation goals and to measure how these goals are achieved. Well-set goals are the basis for well-implemented rehabilitation. In this thesis, the use of the GAS method was trialled in two units, that is, in residential services and in paediatric rehabilitation settings. User experiences were collected from employees. According to the results, the GAS method can be applied in the rehabilitation of individuals with learning disabilities. The use of the method increased goal-orientation in rehabilitation. Goals that were set using the GAS method were broken down into smaller, more concrete and individualised subgoals. This also facilitated the evaluation process. According to the employees, the use of the method increased job motivation. The results will be utilised, when the rehabilitation process is updated. The plan is that the GAS method will be part of the implemented rehabilitation services provided by Honkalampi Centre. In a further study, it could be explored if the presence of the GAS method brings efficacy to rehabilitation and if it increases customer-oriented approach in rehabilitation.