Virtuaalijohtamisen ja sähköisten kokouskäytäntöjen toimintamallien kehittäminen ASSI-hankkeelle

Abstract

Virtuaalijohtaminen on kasvava ilmiö johtamiskulttuurissa. Virtuaalijohtaminen eroaa joissain asioissa lähijohtamisesta, erityisesti johtamisviestinnän kohdalta. Sähköiset kokouskäytännöt tukevat virtuaalijohtamista, kun osa johtamisesta tapahtuu verkossa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää virtuaalijohtamista ja sähköisiä kokouskäytäntöjä ASSI-hankkeen sekä Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteistoiminta-alueen kotihoidon esimiesten kanssa. Kotihoidon esimiehet olivat siirtymässä sähköisten kokousten käyttämiseen. Kehittämistehtävänä oli toteuttaa kehittämisprosessi, jonka tuloksena olivat virtuaalijohtamisen ja sähköisten kokouskäytäntöjen toimintamallit.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellisen lähestymistavan mukaisesti. Kehittämisprosessiin kuuluivat esimerkiksi alkukartoituskysely, benchmarking-vierailu ja työpajatoimintaa. Toimintamallit kehitettiin työpajatoiminnan avulla.

Virtuaalijohtamisessa on tärkeää luoda toimivat ja säännölliset viestintätavat henkilöstön kanssa. Virtuaalijohtamisessa korostuu esimerkiksi luottamuksen ja yhteisten tavoitteiden merkitys. Sähköiset kokoukset säännöllisesti auttavat toteuttamaan virtuaalijohtamista. Jatkotutkimushaasteena voisi olla virtuaalijohtamisen ja sähköisten kokouskäytäntöjen vaikuttavuuden tutkiminen ja niihin mittarin rakentaminen sekä toimintamallien kehittäminen palautteen avulla.

Virtual leading is a growing phenomenon in the leading culture. Virtual leading differs from front-line management specifically in leadership communication. On-line meeting procedures support virtual leading when a part of the leading occurs via internet.

The aim of this study was to develop virtual leading anf on-line meeting with the ASSI-project and the managers of home care in the Joensuu and Kontiolahti co-operation area. The managers of teh home care were about to start using on-line meeting procedures. The development task of this study was to start a creating process which would lead into the operational models of the on-line meeting procedures.

The methodological approach of this study was action research. The data of this study was collected through an on-line questionnaire, benchmarking-visits and workshops. The operational models were developed in the workshops.

It was that concluded that functional and regular on-line communication with staff is important in virtual leading. Themes of trust and shared goals were highlighted in virtual leading. On-line meeting procedures help to implement virtual leading. It was suggested that in the future it would be interesting to study effectiveness of virtual leading and on-line meeting procedures, to create a valid and reliable measure to study the effectiveness and to develop operational models according to the results.