HOITAJIEN KOKEMUKSIA VANHUSTEN YHTEISÖLLISESTÄ ASUMISESTA : Sillon kun on kaik asiat hyvin, niin he kaikki voivat hyvin
Lundqvist, Mari; Nousiainen, Elina (2015)
Lundqvist, Mari
Nousiainen, Elina
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061213250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061213250
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Suomalaisena ihanteena on aina ollut omatoimisuus ja itsenäisesti pärjääminen. Tämä näkyy yhteisöllisen asumisen kehittymättömyytenä. Yhteisöllinen asuminen edustaa täysin uudenlaista ajattelutapaa ja mahdollistaa uuden elämäntavan luomisen. Väestön ikääntyessä on kuntien vastattava vanhusten lisääntyneisiin tarpeisiin asumismuotojen ja hoidon puitteissa. Tämän takia yhteisöllisyyden merkitystä on korostettu.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia yhteisöllisestä asumisesta ja siitä, kuinka yhteisöllisellä asumisella voidaan tukea ja edistää vanhusten hyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, ja aineisto kerättiin teemahaastattelemalla Niinivaaran kotihoidon hoitajia (N=8) tammi-helmikuun aikana 2015. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajien mielestä yhteisöllinen asuminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti vanhuksen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Yhteisöllisen asumisen avulla vanhuksen hyvinvointi paranee. Yhteisöllinen asuminen mahdollistaa kontaktit toisiin ihmisiin, ja ne tukevat vanhuksen sosiaalista elämää. Yhdessä ollessa ja tehdessä vanhuksen osallisuus lisääntyy sekä toimintakyky ja turvallisuuden tunne vahvistuvat. Näillä asioilla on mielenterveyttä ja mielenvirkeyttä edistävä vaikutus. Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhuksen elämään sekä hoitohenkilökunnan resursseihin vaikuttavat heikentävästi asukasvalinnan virhearviot. Yhteisöllinen asumismuoto mahdollistaa virikkeellisen ja kuntouttavan toiminnan järjestämisen vaivattomammin verrattuna yksinasuvaan vanhukseen. Jatkotutkimusaiheena olisi tärkeä selvittää, kuinka yhteisöllinen asuminen pystyy vastaamaan tulevaisuuden vanhusten lisääntyneisiin elintasovaatimuksiin.
Suomalaisena ihanteena on aina ollut omatoimisuus ja itsenäisesti pärjääminen. Tämä näkyy yhteisöllisen asumisen kehittymättömyytenä. Yhteisöllinen asuminen edustaa täysin uudenlaista ajattelutapaa ja mahdollistaa uuden elämäntavan luomisen. Väestön ikääntyessä on kuntien vastattava vanhusten lisääntyneisiin tarpeisiin asumismuotojen ja hoidon puitteissa. Tämän takia yhteisöllisyyden merkitystä on korostettu.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia yhteisöllisestä asumisesta ja siitä, kuinka yhteisöllisellä asumisella voidaan tukea ja edistää vanhusten hyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, ja aineisto kerättiin teemahaastattelemalla Niinivaaran kotihoidon hoitajia (N=8) tammi-helmikuun aikana 2015. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajien mielestä yhteisöllinen asuminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti vanhuksen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Yhteisöllisen asumisen avulla vanhuksen hyvinvointi paranee. Yhteisöllinen asuminen mahdollistaa kontaktit toisiin ihmisiin, ja ne tukevat vanhuksen sosiaalista elämää. Yhdessä ollessa ja tehdessä vanhuksen osallisuus lisääntyy sekä toimintakyky ja turvallisuuden tunne vahvistuvat. Näillä asioilla on mielenterveyttä ja mielenvirkeyttä edistävä vaikutus. Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhuksen elämään sekä hoitohenkilökunnan resursseihin vaikuttavat heikentävästi asukasvalinnan virhearviot. Yhteisöllinen asumismuoto mahdollistaa virikkeellisen ja kuntouttavan toiminnan järjestämisen vaivattomammin verrattuna yksinasuvaan vanhukseen. Jatkotutkimusaiheena olisi tärkeä selvittää, kuinka yhteisöllinen asuminen pystyy vastaamaan tulevaisuuden vanhusten lisääntyneisiin elintasovaatimuksiin.