Budjetointi : Suunnittelun tehostaminen 1. Logistiikkarykmentissä
Kyngäs, Ritva (2015)
Kyngäs, Ritva
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061513411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061513411
Tiivistelmä
Tämän tutkimustyön aihe on budjetointi. Tavoitteena oli selvittää toimeksiantajan budjetointiprosessin suunnitteluvaiheet ja tunnistaa niistä kehittämiskohteita, jotta sen toiminnan ja resurssien suunnittelu tehostuisi. Puolustusvoimissa budjetointia kutsutaan toiminnan ja resurssien suunnitteluksi ja seurannaksi. Budjetointiprosessi sisältää suunnittelun, toteutuksen ja seurannan, ja tässä työssä tutkimusaihe rajattiin suunnitteluun.
Lähtökohtana tutkimukselle oli tämän vuoden alussa voimaantullut Puolustusvoimien organisaatiomuutos, joka muun muassa muutti organisaation rakenteita ja toimintatapoja. Tutkimuksen alussa oli jo tiedossa, että ison organisaatiomuutoksen jälkeen seuraa toiminnan vakiinnuttamisvaihe, ja toimintoja tulee tarkastella myös kehittämistarpeiden näkökulmasta. Näin ollen ajankohta löytää mahdollisesti uuden organisaation budjetointiprosessista kipupisteitä oli otollinen.
Tutkimuksen lähestymistapa on toimintatutkimus, joka sopii hyvin työelämälähtöiseen tutkimukseen, jolla on käytännön muuttamis- tai kehittämistavoite aidossa työympäristössä. Teoriaviitekehyksessä on käsitelty tutkimusaihetta yleisellä tasolla, käytetyn tutkimusmenetelmän piirteitä ja kvalitatiivisen menetelmän tiedonkeruu- ja analysointikeinoja. Kehysbudjetointi on valtionhallinnon käyttämä budjetointitapa, ja tätä tapaa on työssä käsitelty budjetointitavoista tarkimmin. Tiedonkeräysmenetelminä tutkimusongelman ratkaisuksi käytettiin dokumentteja, havainnointeja ja haastattelua.
Työn tutkimuslöydöksissä on kuvattu toimeksiantajan budjetointiprosessi ja siitä erityisesti sen suunnitteluvaiheen tuotteet ja aikataulut. Toimeksiantajan suunnitteluvaiheen tehostaminen on mahdollista sen sisäisin toimenpitein. Toimeksiantajan budjetoinnin suunnitteluvaihetta ehdotetaan tehostettavaksi järjestämällä koulutusta ja kehittämällä sisäisiä toimintatapoja. Tutkimuksen aikana ilmeni, että toimeksiantaja on jo aloittanut toiminnan kehittämisen, ja tämä tutkimus vahvistaa myös kehittämisen tarpeellisuuden. Työn kehittämisehdotukset voivat tulla toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti toimeksianto-organisaation kokeiltavaksi ja pysyväänkin käyttöön, mutta vasta sen jälkeen, jos toimeksianto-organisaation johto ne hyväksyy. Intervention kuvaus puuttuu siis tästä työstä, mutta tutkimusongelmaan tuli ratkaisuehdotuksia.
Lähtökohtana tutkimukselle oli tämän vuoden alussa voimaantullut Puolustusvoimien organisaatiomuutos, joka muun muassa muutti organisaation rakenteita ja toimintatapoja. Tutkimuksen alussa oli jo tiedossa, että ison organisaatiomuutoksen jälkeen seuraa toiminnan vakiinnuttamisvaihe, ja toimintoja tulee tarkastella myös kehittämistarpeiden näkökulmasta. Näin ollen ajankohta löytää mahdollisesti uuden organisaation budjetointiprosessista kipupisteitä oli otollinen.
Tutkimuksen lähestymistapa on toimintatutkimus, joka sopii hyvin työelämälähtöiseen tutkimukseen, jolla on käytännön muuttamis- tai kehittämistavoite aidossa työympäristössä. Teoriaviitekehyksessä on käsitelty tutkimusaihetta yleisellä tasolla, käytetyn tutkimusmenetelmän piirteitä ja kvalitatiivisen menetelmän tiedonkeruu- ja analysointikeinoja. Kehysbudjetointi on valtionhallinnon käyttämä budjetointitapa, ja tätä tapaa on työssä käsitelty budjetointitavoista tarkimmin. Tiedonkeräysmenetelminä tutkimusongelman ratkaisuksi käytettiin dokumentteja, havainnointeja ja haastattelua.
Työn tutkimuslöydöksissä on kuvattu toimeksiantajan budjetointiprosessi ja siitä erityisesti sen suunnitteluvaiheen tuotteet ja aikataulut. Toimeksiantajan suunnitteluvaiheen tehostaminen on mahdollista sen sisäisin toimenpitein. Toimeksiantajan budjetoinnin suunnitteluvaihetta ehdotetaan tehostettavaksi järjestämällä koulutusta ja kehittämällä sisäisiä toimintatapoja. Tutkimuksen aikana ilmeni, että toimeksiantaja on jo aloittanut toiminnan kehittämisen, ja tämä tutkimus vahvistaa myös kehittämisen tarpeellisuuden. Työn kehittämisehdotukset voivat tulla toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti toimeksianto-organisaation kokeiltavaksi ja pysyväänkin käyttöön, mutta vasta sen jälkeen, jos toimeksianto-organisaation johto ne hyväksyy. Intervention kuvaus puuttuu siis tästä työstä, mutta tutkimusongelmaan tuli ratkaisuehdotuksia.