Hoitohenkilökunnnan näkemyksiä tavoitteellisesta työkierrosta
Neuvonen, Elina (2015)
Neuvonen, Elina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061713507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061713507
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvailla tavoitteelliseen työkiertoon osallistumattoman hoitohenkilökunnan näkemyksiä tavoitteellisesta työkierrosta. Hoitohenkilökunnalla tässä työssä tarkoitetaan perus-, lähi-, ja mielenterveys- ja sairaanhoitajia. Tavoitteena oli kuvailla hoitohenkilökunnan näkemyksiä tavoitteellisesta työkierrosta, kartoittaa mitä tietoa heillä on sekä selvittää, mitkä tekijät edistäisivät hoitohenkilökunnan työkiertoon lähtemistä ja toisaalta mitkä tekijät sitä estävät.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kvantitatiivista eli tilastollista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tarkoitus oli kuvaileva ja kartoittava. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena Pieksämäen sairaalan hoiva-, kuntoutus-, akuutti- ja kirurgian osastoilla sekä pääterveysaseman hoitajavastaanotoilla. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 34 henkilöä. Kun perusjoukkoon kuului 76 henkilöä ja kyse oli kokonaisotannasta, vastausprosentiksi muodostui 44,7%. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin Excel-taulukon sijaintilukujen avulla.
Tavoitteelliseen työkiertoon osallistumattomalla hoitohenkilökunnalla on oikeaa tietoa tavoitteellisesta työkierrosta. Heidän näkemyksensä tavoitteellisesta työkierrosta ovat myönteisiä. Heistä noin puolella olisi mielenkiintoa lähteä tavoitteelliseen työkiertoon. Lisäksi noin puolet kokee kaipaavansa lisätietoa tavoitteellisesta työkierrosta.
Tavoitteellista työkiertoa estäviä tekijöitä oli raskaaksi ajateltu uuden opettelu sekä tiedon puute liittyen työkierron käytännön järjestelyihin. Toisaalta vastaajat kokevat etteivät he kaipaa vaihtelua omasta työstään. Suurimpana edistävänä tekijänä tavoitteelliseen työkiertoon lähtemiselle olisi, jos työkierto huomioitaisiin palkassa positiivisesti. Myös tavoitteellisen työkierron näkyvämpi markkinointi sekä jokaisen lähteminen vuorollaan työkiertoon saisi vastaajat harkitsemaan lähtemistä siihen.
Jatkossa tavoitteellista työkiertoa on syytä markkinoida entistä enemmän. Hyvä vaihtoehto olisi laatia koko organisaatiolle yhteiset ohjeet tavoitteellisesta työkierrosta ja sen toteuttamisesta. Lisäksi esimiehet voisivat kannustaa työkiertoon ja tuoda entistä enemmän esille tavoitteellisen työkierron yhtenä ammatillisen kehittymisen keinona.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kvantitatiivista eli tilastollista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tarkoitus oli kuvaileva ja kartoittava. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena Pieksämäen sairaalan hoiva-, kuntoutus-, akuutti- ja kirurgian osastoilla sekä pääterveysaseman hoitajavastaanotoilla. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 34 henkilöä. Kun perusjoukkoon kuului 76 henkilöä ja kyse oli kokonaisotannasta, vastausprosentiksi muodostui 44,7%. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin Excel-taulukon sijaintilukujen avulla.
Tavoitteelliseen työkiertoon osallistumattomalla hoitohenkilökunnalla on oikeaa tietoa tavoitteellisesta työkierrosta. Heidän näkemyksensä tavoitteellisesta työkierrosta ovat myönteisiä. Heistä noin puolella olisi mielenkiintoa lähteä tavoitteelliseen työkiertoon. Lisäksi noin puolet kokee kaipaavansa lisätietoa tavoitteellisesta työkierrosta.
Tavoitteellista työkiertoa estäviä tekijöitä oli raskaaksi ajateltu uuden opettelu sekä tiedon puute liittyen työkierron käytännön järjestelyihin. Toisaalta vastaajat kokevat etteivät he kaipaa vaihtelua omasta työstään. Suurimpana edistävänä tekijänä tavoitteelliseen työkiertoon lähtemiselle olisi, jos työkierto huomioitaisiin palkassa positiivisesti. Myös tavoitteellisen työkierron näkyvämpi markkinointi sekä jokaisen lähteminen vuorollaan työkiertoon saisi vastaajat harkitsemaan lähtemistä siihen.
Jatkossa tavoitteellista työkiertoa on syytä markkinoida entistä enemmän. Hyvä vaihtoehto olisi laatia koko organisaatiolle yhteiset ohjeet tavoitteellisesta työkierrosta ja sen toteuttamisesta. Lisäksi esimiehet voisivat kannustaa työkiertoon ja tuoda entistä enemmän esille tavoitteellisen työkierron yhtenä ammatillisen kehittymisen keinona.