Prisma Sellon työhönperehdyttäjien ohjaaminen kassatyön fyysisen ergonomian edistämiseksi
Ropponen, Elina; Nummela, Kaisa (2015)
Ropponen, Elina
Nummela, Kaisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505035751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505035751
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea ja ohjata Prisma Sellon kassatyöntekijöiden fyysistä työergonomiaa edistämällä heidän tietoisuuttaan työergonomiasta ja sen vaikutuksista tuki- ja liikuntaelimistön rasitukseen ja kuormitukseen. Hok-Elannon Prisma-ketjun Työtyytyväisyystutkimustulosten mukaan Prisma Sellon kassatyöntekijät kokivat työergonomiansa huonoksi ja sen ohjauksen puutteelliseksi. Nykyään työn vaatimukset kasvavat koko ajan, ja sairauspoissaolojen määrä lisääntyy. Tutkimusten mukaan hyvä työhyvinvointi vaikuttaa positiivisesti työn laatuun ja tuottavuuteen sekä vastaavasti käänteisessä suhteessa sairauspoissaoloihin. Opinnäytetyön viitekehys muodostuu fyysisestä työergonomiasta, työn kuormittavuudesta, biomekaniikasta sekä työergonomiaa koskevista laeista.
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen, ja siihen kuuluu ergonomiaohjaus Prisma Sellon kassatiimin perehdyttäjille. Jo ennen varsinaista ohjausta Prisma Sellon kassavastaavalle ja palvelupäällikölle oli lähetetty kirjallinen materiaali tärkeistä kassatyön fyysisessä ergonomiassa huomioon otettavista asioista. Työergonomiaohjaus toteutettiin kassatyöntekijöiden perehdytyspalaverissa 23.4.2014, ja ohjaus pidettiin yhteensä kymmenelle uusia työntekijöitä perehdyttävälle kassaperehdyttäjälle ja kassavastaavalle. Ohjaus pidettiin Prisma Sellon tiloissa yhden kerran. Ohjattavia asioita olivat sellaiset kassatyön ergonomiaan vaikuttavat seikat, joihin työntekijät voivat itse vaikuttaa. Niitä ovat työtuolin ja jalkatuen säätäminen, yläraajojen ergonominen toiminta, ergonominen työasento sekä taukoliikunta ja venytykset kuormituksen alaisena oleville lihaksille. Ohjaus toteutettiin aluksi kertomalla ergonomiaan liittyvistä asioista, sen jälkeen näyttämällä hyviä työasentoja ja lopuksi työntekijät saivat itse kokeilla työasentoja. Kirjallisessa materiaalissa olivat samat asiat. Lopuksi työntekijöille jaettiin vielä palautelomakkeet. Perehdyttäjät saivat kaksi palautelomaketta, joista toinen koski ergonomiaohjausta ja toinen kirjallista materiaalia. Myös uusia työntekijöitä varten jaettiin palautelomakkeet, joiden tarkoituksena oli saada tietoa myöhemmin heille pidetystä perehdytyksestä.
Koimme ohjauksen onnistuneen hyvin. Ohjauksen aikana saatiin kerrottua ja näytettyä kaikki etukäteen suunnitellut asiat sekä vastattua työntekijöiden kysymyksiin. Suurin osa työntekijöistä oli selvästi kiinnostuneita ja kertoi oppineensa uutta. Työntekijöiltä saadun palautteen mukaan he kokivat ergonomian ohjauksen ja perehdytyksen sekä kirjallisen materiaalin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. He kertoivat saaneensa uutta tietoa oikeanlaisista työasennoista ja työtuolin säätämisestä sekä taukojumpan ja venytysten tärkeydestä. Lisäksi kirjallinen materiaali koettiin hyväksi tueksi uusien työntekijöiden perehdyttämistilanteessa.
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen, ja siihen kuuluu ergonomiaohjaus Prisma Sellon kassatiimin perehdyttäjille. Jo ennen varsinaista ohjausta Prisma Sellon kassavastaavalle ja palvelupäällikölle oli lähetetty kirjallinen materiaali tärkeistä kassatyön fyysisessä ergonomiassa huomioon otettavista asioista. Työergonomiaohjaus toteutettiin kassatyöntekijöiden perehdytyspalaverissa 23.4.2014, ja ohjaus pidettiin yhteensä kymmenelle uusia työntekijöitä perehdyttävälle kassaperehdyttäjälle ja kassavastaavalle. Ohjaus pidettiin Prisma Sellon tiloissa yhden kerran. Ohjattavia asioita olivat sellaiset kassatyön ergonomiaan vaikuttavat seikat, joihin työntekijät voivat itse vaikuttaa. Niitä ovat työtuolin ja jalkatuen säätäminen, yläraajojen ergonominen toiminta, ergonominen työasento sekä taukoliikunta ja venytykset kuormituksen alaisena oleville lihaksille. Ohjaus toteutettiin aluksi kertomalla ergonomiaan liittyvistä asioista, sen jälkeen näyttämällä hyviä työasentoja ja lopuksi työntekijät saivat itse kokeilla työasentoja. Kirjallisessa materiaalissa olivat samat asiat. Lopuksi työntekijöille jaettiin vielä palautelomakkeet. Perehdyttäjät saivat kaksi palautelomaketta, joista toinen koski ergonomiaohjausta ja toinen kirjallista materiaalia. Myös uusia työntekijöitä varten jaettiin palautelomakkeet, joiden tarkoituksena oli saada tietoa myöhemmin heille pidetystä perehdytyksestä.
Koimme ohjauksen onnistuneen hyvin. Ohjauksen aikana saatiin kerrottua ja näytettyä kaikki etukäteen suunnitellut asiat sekä vastattua työntekijöiden kysymyksiin. Suurin osa työntekijöistä oli selvästi kiinnostuneita ja kertoi oppineensa uutta. Työntekijöiltä saadun palautteen mukaan he kokivat ergonomian ohjauksen ja perehdytyksen sekä kirjallisen materiaalin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. He kertoivat saaneensa uutta tietoa oikeanlaisista työasennoista ja työtuolin säätämisestä sekä taukojumpan ja venytysten tärkeydestä. Lisäksi kirjallinen materiaali koettiin hyväksi tueksi uusien työntekijöiden perehdyttämistilanteessa.