Liikuntavammaisen nuoren ajankäyttö
Arvio, Lauri; Kivelä, Saana (2015)
Arvio, Lauri
Kivelä, Saana
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061013083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061013083
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on jatkoa aiemmin tehdylle Kelan rahoittamalle ”Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten elämäntilanne ja palvelujärjestelmien toimivuus Suomessa” –tutkimukselle. Aiemmassa tutkimuksessa sivuttiin vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäyttöä ja selvisi, että 25% vaikeasti liikuntavammaisista nuorista ei osallistunut mihinkään säännölliseen päivittäiseen toimintaan eikä tilanteeseen ollut tulossa muutosta. Tästä johtuen esitettiin jatkotutkimushankkeeksi tutkimusta, jossa keskityttäisiin selvittämään vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäyttöä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten 22 – 26-vuotiaat vaikeasti liikuntavammaiset nuoret käyttävät vuorokauden tunnit ja verrata saatuja tuloksia samanikäisten vammattomien ajankäyttöön.
Tähän tutkimukseen kutsuttiin kaikki alkuperäiseen tutkimukseen vuonna 2010 osallistuneet vuosina 1988–1991 syntyneet Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen sekä Kymenlaakson keskussairaaloiden vastuualueilla asuvat vaikeasti liikuntavammaiset nuoret. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla vaikeasti liikuntavammaisia nuoria kotikäynnein. Aineistonkeruumenetelminä toimivat Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimukseen kehitetyt ajankäyttöhaastattelulomake sekä ajankäyttöpäiväkirja.
Ajankäyttöpäiväkirja koodattiin Tilastokeskuksen 26-luokkaisella toimintoluokituksella. Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäytön tuloksia verrataan samanikäisten vammattomien ajankäytön tuloksiin.
Tuloksista selvisi, että valtaosalla vaikeasti liikuntavammaisista nuorista oli säännöllistä päiväohjelmaa. Tilanne oli mennyt parempaan suuntaan vuodesta 2010. Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäyttöön vaikutti asuinseutu, elämäntilanne, vamman vaikeusaste, avustajaresurssit sekä oma aktiivisuus. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon tutkimusryhmän heterogeenisyys.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten 22 – 26-vuotiaat vaikeasti liikuntavammaiset nuoret käyttävät vuorokauden tunnit ja verrata saatuja tuloksia samanikäisten vammattomien ajankäyttöön.
Tähän tutkimukseen kutsuttiin kaikki alkuperäiseen tutkimukseen vuonna 2010 osallistuneet vuosina 1988–1991 syntyneet Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen sekä Kymenlaakson keskussairaaloiden vastuualueilla asuvat vaikeasti liikuntavammaiset nuoret. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla vaikeasti liikuntavammaisia nuoria kotikäynnein. Aineistonkeruumenetelminä toimivat Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimukseen kehitetyt ajankäyttöhaastattelulomake sekä ajankäyttöpäiväkirja.
Ajankäyttöpäiväkirja koodattiin Tilastokeskuksen 26-luokkaisella toimintoluokituksella. Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäytön tuloksia verrataan samanikäisten vammattomien ajankäytön tuloksiin.
Tuloksista selvisi, että valtaosalla vaikeasti liikuntavammaisista nuorista oli säännöllistä päiväohjelmaa. Tilanne oli mennyt parempaan suuntaan vuodesta 2010. Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäyttöön vaikutti asuinseutu, elämäntilanne, vamman vaikeusaste, avustajaresurssit sekä oma aktiivisuus. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon tutkimusryhmän heterogeenisyys.