Liikuntavammaisen nuoren ajankäyttö

Abstract

Tämä opinnäytetyö on jatkoa aiemmin tehdylle Kelan rahoittamalle ”Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten elämäntilanne ja palvelujärjestelmien toimivuus Suomessa” –tutkimukselle. Aiemmassa tutkimuksessa sivuttiin vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäyttöä ja selvisi, että 25% vaikeasti liikuntavammaisista nuorista ei osallistunut mihinkään säännölliseen päivittäiseen toimintaan eikä tilanteeseen ollut tulossa muutosta. Tästä johtuen esitettiin jatkotutkimushankkeeksi tutkimusta, jossa keskityttäisiin selvittämään vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäyttöä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten 22 – 26-vuotiaat vaikeasti liikuntavammaiset nuoret käyttävät vuorokauden tunnit ja verrata saatuja tuloksia samanikäisten vammattomien ajankäyttöön. Tähän tutkimukseen kutsuttiin kaikki alkuperäiseen tutkimukseen vuonna 2010 osallistuneet vuosina 1988–1991 syntyneet Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen sekä Kymenlaakson keskussairaaloiden vastuualueilla asuvat vaikeasti liikuntavammaiset nuoret. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla vaikeasti liikuntavammaisia nuoria kotikäynnein. Aineistonkeruumenetelminä toimivat Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimukseen kehitetyt ajankäyttöhaastattelulomake sekä ajankäyttöpäiväkirja. Ajankäyttöpäiväkirja koodattiin Tilastokeskuksen 26-luokkaisella toimintoluokituksella. Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäytön tuloksia verrataan samanikäisten vammattomien ajankäytön tuloksiin. Tuloksista selvisi, että valtaosalla vaikeasti liikuntavammaisista nuorista oli säännöllistä päiväohjelmaa. Tilanne oli mennyt parempaan suuntaan vuodesta 2010. Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten ajankäyttöön vaikutti asuinseutu, elämäntilanne, vamman vaikeusaste, avustajaresurssit sekä oma aktiivisuus. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon tutkimusryhmän heterogeenisyys.

This thesis extends an earlier study, funded by Kela, by the name of “The life situation of youth with severe physical disabilities and the functionality of their service structures in Finland.” The study partly examined youth with severe physical disabilities and how they spent their time. The study showed that 25% of them did not participate in any regular daily activities and that the situation was not going to change. Because of this a further study was requested, focusing solely on finding out how the physically disabled youth spend their time. The purpose of this thesis is to find out how 22-26 year old people with severe physical disabilities spend their hours of the day and to compare the results to the daily activities of the people with same age but no handicaps. All of the original participants of the 2010 study that were born in 1988-1991 and live in the area of Päijät-Häme, Kanta-Häme, Keski-Suomi and Kymenlaakso were invited to take part in this research. All of the research material was gathered by interviewing the physically disabled youth in their homes. A specially crafted form and diary made by Statistics Finland for the research of the use of time were used as means of gathering material. The time use diary was encoded with Statistics Finland’s 26-class code system. The results in the use of time with the severely physically disabled youth are compared to the results of the youth with same age but no disabilities. The results show that the majority of the youth with severe physical disabilities had regular daily activities. The situation had improved since 2010. The use of time of the physically disabled was affected by the area of residence, life situation, degree of disability, degree of outside assistance and own activity. When examining the results, one should take into consideration the heterogeneity of the research group.