Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukioikäisten miesurheilijoiden lajin yhteys perusliikemallien laatuun

Thibault, Max; Vieremä, Niko (2015)

Avaa tiedosto
Opinnaytetyo.Thibault.Vierema.2015.pdf (1.082Mt)
Lataukset: 


Thibault, Max
Vieremä, Niko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015081113952
Tiivistelmä
Eri urheilulajit vaativat erilaisia ominaisuuksia ja haastavat urheilijoiden kehoa eri tavalla. Jokaisessa lajissa on myös omat tyyppivammansa ja erilaiset urheiluvammariskit. Opinnäytetyö tarkastelee Pohjois-Haagan yhteiskoulun jääkiekkoa, jalkapalloa ja koripalloa harrastavien nuorten miesurheilijoiden perusliikemalleja ja liikkeen laatua lajien välillä Functional Movement Screen (FMS)-testistön avulla. Lisäksi se tarkastelee urheilijoiden vammahistoriaa ja sen mahdollista yhteyttä liikkeenlaatuun.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisellä tutkimusotteella ja mittaukset toteutettiin keväällä 2015 Pohjois-Haagan yhteiskoulussa. Tutkittavat koehenkilöt olivat lukiolaisia jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita ja koripalloilijoita. Kaikki tutkittavat olivat miehiä ja iältään 17–19-vuotiaita. Koehenkilöitä oli yhteensä 36, joista 11 oli jääkiekkoilijoita, 12 jalkapalloilijoita ja 13 koripalloilijoita.

Tutkimuksessa tutkittavien perusliikemallien laatua arvioitiin Functional Movement Screen (FMS)-testistöllä, joka sisältää seitsemän pisteytettävää (0 – 3p) liikemallitestiä. Tutkittavat täyttivät urheiluvammakyselyn, jonka runkona käytimme Karhulan & Pakkasen (2005) Pro gradu–tutkielmaa varten tehtyä urheiluvammakyselyä, jota muokkasimme vastaamaan paremmin omaa tarkoitustamme. Mittausten jälkeen tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics 21- tilastointiohjelmalla, jonka jälkeen annoimme palautteen tuloksista PHYK:n valmentajille sekä opinnäytetyötä ohjaavalle fysioterapeutille.

Suurin osa vammoista oli rasitusvammoja, ruhje- ja iskuvammoja sekä nivelsiteiden venähdyksiä. Yleisimmin vammat kohdistuivat polven ja nilkan alueelle. Akuutit urheiluvammat syntyivät kaikissa kolmessa eri urheilulajissa tasaisesti joko joukkueharjoituksissa tai kilpailutilanteissa. FMS-testistä jääkiekkoilijat saivat korkeamman pistemäärän lajien välillä. Mitä korkeampi tulos, niin sitä parempaa on perusliikkuminen. Jääkiekkoilijoilla oli myös vähiten raportoituja urheiluvammoja. Jalkapalloilijoiden testitulokset olivat pelaajilla tasaisia, vaikka jalkapalloilijoilla esiintyi määrällisesti eniten urheiluvammoja. Koripalloilijoilla esiintyi eniten epäsymmetrisiä liikemalleja FMS-testissä verattuna muihin ryhmiin. Entisen urheiluvamman ja FMS-testin välistä yhteyttä ei voitu todistaa, sen selvittämiseksi tarvittaisiin syvempää ja yksityiskohtaisempaa tutkimusta.

Vammariskin ennustaminen on vaikeaa ellei lähes mahdotonta, koska siihen vaikuttaa niin monta eri tekijää, mutta vaikuttamalla perusliikemalleihin voidaan todennäköisesti vähentää riskiä.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste