Laurea Leppävaaran uusien oppimistilojen käyttö- ja tyytyväisyysselvitys

Abstract

Tämä tutkielmakeskeinen opinnäytetyö toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampukselle. Kampukselle tehtiin 2014 kesän aikana uudet oppimistilat 253, 234 + 234A. Tarkoituksena oli selvittää, miten tiloja käytetään ja kuinka tyytyväisiä käyttäjät olivat oppimistiloihin. Uudet tilat laadittiin palvelumuotoiluopiskelijoita ajatellen ja ne poikkeavat tavallisista luokista erilaisen toiminnallisuuden, kalustuksen, sisustuksen ja muotoilun osalta.

Opinnäytetyön teoriaosuus sisälsi kuvauksia oppimisympäristön vaikutuksesta oppimiseen, sekä millaista vuorovaikutusta tilan ja toimijan välillä on. Omana lukunaan käsiteltiin hyvinvointia ja kouluissakin yleistyviä virtuaaliympäristöjä. Lisäksi tarkasteltiin, millainen vaikutus tilan tarjoumilla on opiskelijoiden käyttäytymiseen. Laadukkuuden ja tyytyväisyyden välistä yhteyttä kuvattiin omana lukunaan.

Tutkimuksen aineistona oli käytetty helmi-maaliskuussa 2015 kerättyä havainnointi- kysely- ja haastatteluaineistoa. Tutkimuksessa selvitettiin uusien tilojen vaikutusta opiskelijoiden motivaatioon, luovuuteen ja oppimiseen. Lisäksi haluttiin saada selville tilojen varustukseen liittyviä asioita. Opetustiloissa on käytetty perinteisestä luokasta poikkeavaa värimaailmaa ja kalusteratkaisuja. Tarkoituksena oli toteuttaa oppimistilat, joissa kalusteiden uudelleenjärjestely on helppoa ja tilat palvelevat palvelumuotoilun lisäksi muutakin käyttöä.

Tutkimustulosten perusteella tilat olivat parhaimmillaan ryhmä-, suunnittelu- ja pajatyöskentelyssä. Osa opiskelijoista koki tilojen kalusteiden ergonomian huonoina pitkissä luennoissa ja osa opiskelijoista joutui istumaan selkä opettajaan päin. Kokonaisuudessaan tilat koettiin inspiroivina, viihtyisinä ja tilojen estetiikasta pidettiin. Moniaistillisten kokemusten perusteella tilojen suuri koko mahdollisti hyvän ilmanvaihdon. Valaistus ja kuuluvuus olivat riittäviä tutkimustulosten perusteella. Tyytyväisyyttä lisäävinä asioina koettiin muun muassa tiloissa oleva keinu, värimaailma ja rento tunnelma. Ryhmätyöskentely koettiin erityisen helppona johtuen kalusteratkaisuista ja normaali luokkaa poikkeavasta muodosta. Oppimistiloissa käytettiin usein omaa älypuhelinta ja muita kannettavia laitteita. Sähköpistokkeiden määrä ja sijainti koettiin ongelmallisina.

Jatkotutkimuksena voisi selvittää, millaiset eri opetustavat soveltuisivat parhaiten luoviin oppimistiloihin. Toinen aihe voisi olla tutkimustuloksista saatujen mielipiteiden pohjalta muokatut tavalliset luokat. Tämä toiminnallinen tutkimus voisi sisältää uusien värien ja kalusteiden testaamista tavallisissa luokkahuoneissa ja näiden vaikutuksia opiskelijoihin.

This treatise-based thesis was carried out in Laurea University of Applied Sciences' Campus of Leppävaara. During the summer of 2014, the campus received new learning spaces 253, 234 + 234A. The purpose of the thesis was to investigate how the learning spaces were utilized, as well as to find out contentment among the users concerning them. The new spaces were made specifically for the Service design students and they stand out from the ordinary class rooms in terms of different functionality, furnishing, interior decoration and design.

The theory part of the thesis included descriptions of the effects of the learning environment towards learning and the type of interaction between the space and the student. The well-being of the students and the ever more common virtual environments were addressed in their own chapter. Also, thought was given as to what sort of effect the affordance of the learning space has towards the behavior of the students. The connection between quality and satisfaction was treated in its own chapter.

The sources used in the research were observational, inquiry and interview material gathered in the period of February-March of 2015. One point of the research was to determine how the new spaces affected the students' motivation, creativity and learning. Also, there was a purpose to find out issues concerning the equipment of the spaces. In the new learning spaces there has been an implementation of different solutions of pieces of furniture and of the world of color. The purpose was to achieve learning spaces in which the rearrangement of the furniture was easy and the spaces served other usage besides the Service design as well.

According to the results of the research, the spaces functioned best in group, design, and workshop-type studying. Some of the students felt that the ergonomics of the furniture was poor during the long lectures and some of the students were positioned with their backs towards the teacher. As a whole, the spaces were experienced as inspiring, cozy and the aesthetics of the spaces were found pleasant. From the multisensual experiences it was established that the large size of the spaces enabled a proper ventilation. The lighting and audibility were sufficient according to the results of the research. A swing, the world of color and the casual atmosphere were experienced as factors increasing the contentment. Teamwork was seen especially easy due to the solutions with the furniture and the shape of the spaces differing from normal class rooms. In the learning spaces, students' own smartphones and other portable devices were often put to use. The number and the location of the power plugs was thought to be problematic.

One theme for further research might be to investigate what different methods of teaching would be best suited to the creative learning spaces. Another topic for a research could be ordinary class rooms that have been adjusted according to the opinions gathered from the results of the research. This practice-based thesis could include the testing of the new colors and furniture in the ordinary classrooms and the effects of these features on the students.