"REHELLISESTI SANOTTUNA YKSIN EN OLISI JAKSANUT" - Vanhempien kokemuksia arjesta koliikkilapsen kanssa
Muikku, Enni; Ruotsalainen, Anna (2015)
Muikku, Enni
Ruotsalainen, Anna
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091414624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091414624
Tiivistelmä
Koliikissa imeväisellä on pitkiä itkuisuusjaksoja, jolloin vauvaa on vaikea rauhoittaa. Koliikki määritellään kriteereiden avulla. Vauvan täytyy itkeä kolme tuntia kolmena päivänä viikossa kolmen viikon ajan. Vauvan koliikkioireisiin ei löydy varsinaista hoitoa. Vauvan
oloa voidaan yrittää helpottaa erilaisilla hoitomenetelmillä. Hoitotyöntekijä toimii tärkeässä asemassa tukiessaan perheen terveyttä ja järjestäessään sille erilaisia tukipalveluja.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia lapsen koliikkiajasta. Haastatteluiden avulla selvitettiin, kuinka vanhemmat jaksoivat ja minkälaista tukea he saivat. Tutkittiin myös, millaisia hoitomuotoja vanhemmat käyttivät koliikkioireiden lieventämiseksi. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää koliikkilapsen vanhempaa. Aineisto analysoitiin
teemoittelun avulla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan koliikkiaika koettiin hyvin raskaana. Perheitä auttoivat jaksamaan useat eri asiat, kuten puolison ja läheisten antama tuki, vertaistuki, harrastaminen sekä tieto siitä, että koliikkiaika tulee joskus loppumaan. Neuvolasta saadun tuen määrä oli hyvin vähäistä. Vanhemmat olisivat halunneet, että heidän jaksamiseensa olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Perheet kokeilivat monia erilaisia hoitomenetelmiä. Vauvan liikuttelulla ja erilaisella aktivoimisella saatiin useassa perheessä lievitettyä koliikkioireita. Jatkotutkimusaiheena voisi olla isien haastatteleminen heidän kokemuksistaan koliikkiajalta.
oloa voidaan yrittää helpottaa erilaisilla hoitomenetelmillä. Hoitotyöntekijä toimii tärkeässä asemassa tukiessaan perheen terveyttä ja järjestäessään sille erilaisia tukipalveluja.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia lapsen koliikkiajasta. Haastatteluiden avulla selvitettiin, kuinka vanhemmat jaksoivat ja minkälaista tukea he saivat. Tutkittiin myös, millaisia hoitomuotoja vanhemmat käyttivät koliikkioireiden lieventämiseksi. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää koliikkilapsen vanhempaa. Aineisto analysoitiin
teemoittelun avulla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan koliikkiaika koettiin hyvin raskaana. Perheitä auttoivat jaksamaan useat eri asiat, kuten puolison ja läheisten antama tuki, vertaistuki, harrastaminen sekä tieto siitä, että koliikkiaika tulee joskus loppumaan. Neuvolasta saadun tuen määrä oli hyvin vähäistä. Vanhemmat olisivat halunneet, että heidän jaksamiseensa olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Perheet kokeilivat monia erilaisia hoitomenetelmiä. Vauvan liikuttelulla ja erilaisella aktivoimisella saatiin useassa perheessä lievitettyä koliikkioireita. Jatkotutkimusaiheena voisi olla isien haastatteleminen heidän kokemuksistaan koliikkiajalta.