Liiketoimintasuunnitelman käyttömahdollisuudet yhteismetsän johtamisessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia perustettavan Pohjois-Karjalan yhteismetsälle suositukset liiketoimintasuunnitelman käytöstä yhteismetsän johtamisessa ja selvittää, kuinka tämä yritystoiminnassa yleisesti käytetty strategisen johtamisen väline soveltuu yhteismetsän johtamisen työkaluksi. Tutkimuksen ensimmäisessä työvaiheessa toteutettiin liittämis- ja ostohaluisille yhteismetsille (n=107) sähköinen kysely, jossa selvitettiin sen hetkistä liiketoimintasuunnitelman käyttöä ja tarpeellisuutta yhteismetsissä. Toisessa vaiheessa haastateltiin viittä edellä mainittuun kyselyyn vastanneen yhteismetsän edustajaa. Puhelinhaastattelussa syvennettiin yhteismetsien tulonmuodostuksen, johtamisen ja tulevaisuuden suunnitelmien yhteyttä ja liiketoimintasuunnitelman hyödyntämistä työvälineenä. Kolmannessa työvaiheessa koottiin suositukset Pohjois-Karjalan yhteismetsälle liiketoimintasuunnitelman käyttöön otosta.

Tutkimuksen perusteella liiketoimintasuunnitelmaa ei käytetä vielä lainkaan yhteismetsien johtamisessa, mutta strategiasuunnitelmia on tehty jo useissa yhteismetsissä ja ne koettiin tärkeäksi työvälineeksi.

Suosittelen yhteismetsän toimintasuunnitelman laajentamista strategiasuunnitelmaksi ja lisättäväksi siihen yhteismetsän mission ja vision kuvauksen, liikeidean kuvauksen, SWOT-analyysin sekä toimintaympäristöanalyysin, kannattavuuslaskelman ja kassavirtalaskelman.

Lisätutkimuksilla olisi selvitettävä, toisiko yhteismetsien strateginen johtaminen lisäarvoa yhteismetsän johdolle ja osakkaille.

The purpose of the thesis was to design a propositional framework for the use of a business action plan to the North Karelian jointly owned forest (Pohjois-Karjalan yhteismetsä) and to investigate the application of the strategic management device so widely used in the business world as a management tool of a jointly owned forest.

In the first phase of the study online questionnaire was sent to jointly owned forests (n=107) per-ceived as looking to make a merger or acquisition. The aim f the questionnaire was to define the current level of business action plan use and its appropriateness and usefulness in jointly owned forests. In the second phase of the study five representatives from jointly owned forests that re-sponded to the questionnaire were interviewed. The phone interview sought to elaborate the link between the jointly owned forests’ income formation, management and plans for the future and investigate the application of a business action plan. In the third phase of the study recommenda-tions were compiled or the North Karelian jointly owned forest on introducing a business action plan.

Based on the findings of the study, business action plans are not at all used in the management of jointly owned forests, yet strategic plans have been made in several jointly owned forests and were considered valuable tools. My recommendation is to expand the jointly owned forest’s action plan into a strategic plan and include in it a description of the jointly owned forest’s mission and vision statements, SWOT and business environmental analyses as well as a profitability assessment and cash flow statement.