Mikä jälki jää? : Janakkalan jälkihuollon kehittäminen yksilö- ja ryhmätasolla

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää lastensuojelun jälkihuoltoa vastaamaan paremmin nuoren tarpeisiin ja toiveisiin. Tarkoituksena oli myös nuoren omien läheisverkostojenverkostojen aktivoiminen nuoren itsenäistymisen tueksi ja yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli uudenlaisten osallistavien työkäytäntöjen kehittäminen Janakkalan kunnan jälkihuoltoon sekä yksilö- että ryhmätasolla. Jälkihuolto on huostaan otettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten lastensuojeluprosessin viimeinen vaihe. Kehittämishanke kohdentuu 18–21-vuotiaiden itsenäistyvien nuorten jälkihuollon kehittämiseen. Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksen mukaisesti. Aineistonkeruu- ja kehittämismenetelmiksi valittiin osallistavat ja yhteistoiminnalliset menetelmät. Jokaisen 1.6.2013 jälkeen täysi-ikäistymisen myötä Janakkalan lastensuojelun jälkihuoltoon siirtyvän nuoren asioissa on ollut mahdollisuus verkostoneuvonpitoon Tulevaisuuden muistelu -menetelmällä. Lisäksi Janakkalan ja Hämeenlinnan jälkihuollon yhteinen kehittämis- ja vertaisryhmä kokoontui tammi-huhtikuussa 2014 viisi kertaa. Verkostoneuvonpitoihin osallistui syyskuun 2013–marraskuun 2014 välisenä aikana kahdeksan nuorta ja heidän läheis- ja viranomaisverkostoaan. Kehittämis- ja vertaisryhmätoimintaan osallistui seitsemän nuorta, kaksi lastensuojelun työntekijää Janakkalasta sekä jälkihuollon sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja Hämeenlinnasta. Kehittämishankkeen tuloksena Janakkalan jälkihuollon asiakkaana olleiden nuorten ja heidän läheistensä osallisuus lisääntyi. Palautteiden mukaan myös kehittämishankkeen menetelmät koettiin erittäin positiivisina.

The purpose of this research development project was to develop aftercare in child protection to cater better for client’s needs and wishes. The purpose is also to activate relatives to support young people in the act of becoming independent and to co-operate with authorities. The objective of the study was to develop aftercare practices in Janakkala community so that participation increases on both individual and group levels. Aftercare is the last step of the child protection process in children’s and young people`s life, who have been taken into custody and institutionalized. This development project aims to develop aftercare for 18–21 year old young people becoming independent. This development project was carried out as an action research. The methods chosen for the project were co-operative and participatory. Everyone who has become an aftercare client in Janakkala after becoming of full age after 1.6.2013 has had a possibility to have a network meeting using a method of Recalling the future. In addition Janakkala’s and Hämeenlinna’s aftercare common development and peer group had a meeting five times between January and April 2014. Eight young people, their relatives and some authority networks participated in the meetings of Recalling the future between September 2013 and November 2014. Seven young people and two aftercare workers both from Janakkala and Hämeenlinna participated in the development- and peer group activities. As a result of this development project Janakkala’s aftercare practices have been developed so that participation of young people and their relatives in aftercare has increased. According to the received feedback the methods of this development project were also considered very positive.