Mikä jälki jää? : Janakkalan jälkihuollon kehittäminen yksilö- ja ryhmätasolla
Pasonen, Kirsi (2015)
Pasonen, Kirsi
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091814706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091814706
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää lastensuojelun jälkihuoltoa vastaamaan paremmin nuoren tarpeisiin ja toiveisiin. Tarkoituksena oli myös nuoren omien läheisverkostojenverkostojen aktivoiminen nuoren itsenäistymisen tueksi ja yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli uudenlaisten osallistavien työkäytäntöjen kehittäminen Janakkalan kunnan jälkihuoltoon sekä yksilö- että ryhmätasolla. Jälkihuolto on huostaan otettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten lastensuojeluprosessin viimeinen vaihe. Kehittämishanke kohdentuu 18–21-vuotiaiden itsenäistyvien nuorten jälkihuollon kehittämiseen.
Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksen mukaisesti. Aineistonkeruu- ja kehittämismenetelmiksi valittiin osallistavat ja yhteistoiminnalliset menetelmät. Jokaisen 1.6.2013 jälkeen täysi-ikäistymisen myötä Janakkalan lastensuojelun jälkihuoltoon siirtyvän nuoren asioissa on ollut mahdollisuus verkostoneuvonpitoon Tulevaisuuden muistelu -menetelmällä. Lisäksi Janakkalan ja Hämeenlinnan jälkihuollon yhteinen kehittämis- ja vertaisryhmä kokoontui tammi-huhtikuussa 2014 viisi kertaa. Verkostoneuvonpitoihin osallistui syyskuun 2013–marraskuun 2014 välisenä aikana kahdeksan nuorta ja heidän läheis- ja viranomaisverkostoaan. Kehittämis- ja vertaisryhmätoimintaan osallistui seitsemän nuorta, kaksi lastensuojelun työntekijää Janakkalasta sekä jälkihuollon sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja Hämeenlinnasta.
Kehittämishankkeen tuloksena Janakkalan jälkihuollon asiakkaana olleiden nuorten ja heidän läheistensä osallisuus lisääntyi. Palautteiden mukaan myös kehittämishankkeen menetelmät koettiin erittäin positiivisina.
Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksen mukaisesti. Aineistonkeruu- ja kehittämismenetelmiksi valittiin osallistavat ja yhteistoiminnalliset menetelmät. Jokaisen 1.6.2013 jälkeen täysi-ikäistymisen myötä Janakkalan lastensuojelun jälkihuoltoon siirtyvän nuoren asioissa on ollut mahdollisuus verkostoneuvonpitoon Tulevaisuuden muistelu -menetelmällä. Lisäksi Janakkalan ja Hämeenlinnan jälkihuollon yhteinen kehittämis- ja vertaisryhmä kokoontui tammi-huhtikuussa 2014 viisi kertaa. Verkostoneuvonpitoihin osallistui syyskuun 2013–marraskuun 2014 välisenä aikana kahdeksan nuorta ja heidän läheis- ja viranomaisverkostoaan. Kehittämis- ja vertaisryhmätoimintaan osallistui seitsemän nuorta, kaksi lastensuojelun työntekijää Janakkalasta sekä jälkihuollon sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja Hämeenlinnasta.
Kehittämishankkeen tuloksena Janakkalan jälkihuollon asiakkaana olleiden nuorten ja heidän läheistensä osallisuus lisääntyi. Palautteiden mukaan myös kehittämishankkeen menetelmät koettiin erittäin positiivisina.