Kotihoidon varahenkilöstöjärjestelmä : - Vantaan kotihoidon tulevaisuuden ennakointia

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Vantaan kotihoidon toimintaympäristön muutostekijöitä sekä kartoittaa kotihoidon varahenkilöstön toiminnan tulevaisuusnäkymiä. Tavoitteena oli myös saada esille työntekijöiden käsityksiä kotihoidon toimintakentästä ja visioida tulevaisuuden kehitystä.

Kehittämistyön empiirinen aineisto kerättiin tulevaisuuden työpajassa. Työpaja toteutettiin tulevaisuuspyörän muodossa pienryhmätyöskentelynä. Työskentelyn jälkeen osallistujat vastasivat kirjallisesti aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Työpajan 17 osallistujaa oli asiantuntijoita ja työntekijöitä kaikista Vantaan vanhus- ja vammaispalveluiden tulosyksiköistä. Työpajasta saatu aineisto analysoitiin sekä PESTE -analyysin että sisällönanalyysin avulla.

Opinnäytetyön tulosten mukaan varahenkilöjärjestelmässä on kehitettävää. Perehdytykseen ja koulutukseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota: hyvä perehdytys ja lisäkoulutusmahdollisuudet ovat keinoja paitsi huolehtia työn korkeasta laadusta myös lisätä varahenkilön työn houkuttelevuutta. Osaaminen koetaan tärkeänä kotona hoidettavien entistä haastavampien asiakkaiden määrän lisääntyessä.

Kotihoidon työntekijät luottavat vahvimmin teknologian kehitykseen oman työnsä tukena. Tulevaisuudessa he näkevät toiminnanohjausjärjestelmän työtä helpottamassa: vähemmillä resursseilla ehtii tehdä enemmän asiakastyötä, kun kirjaamiseen ja työn suunnitteluun kuluva aika vähenevät. Uskottiin vahvasti myös mobiiliteknologian lisääntymiseen hoivatyössä. Varahenkilöjärjestelmien yhdistymiseen uskottiin yleisesti, kunta- tai toimialatasolla. Turvallisuusseikat ja asiakasnäkökulman vahvistuminen nousivat myös esille, samoin kuin sosiaalisten verkostojen (omaisten ja vapaaehtoisten) hoivatyössä lisääntyvä toiminta.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä nykyistä varahenkilöjärjestelmää toivimmaksi ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

The purpose of this thesis was to describe the change factors of the operating environment of the city of Vantaa home care and to survey the future prospects of home care’s substitute staff’s operations. The aim was also to find out employees’ views about the home care field of operation and to envision the future development.

The empirical data was collected at a future workshop. The workshop was carried out in form of a future wheel in small groups. After the workshop participants answered to topic related questions in writing. The workshop’s 17 participants were specialists and employees from all of the elderly and disabled services’ business units in Vantaa. The material gathered at the workshop was analyzed through a PESTE analysis and a content analysis.

According to the results of this thesis, there is room for improvement in the substitute staff system. In the future, more attention needs to be paid to induction and training: good induction and further training opportunities are means to ensure a high quality of the work but also to improve the attractiveness of the substitute staff’s work. Know-how is considered important as the amount of more challenging customers in home care increases.

The employees of home care count on the development of technology the most as a support of their work. In the future they see an Enterprise Resource Planning System helping the work: with fewer resources more customer work can be done as the time spent on recording and planning of the work decreases. There was also a strong belief in the increase of mobile technology in care work. It was generally believed that the substitute staff systems would be unified, on a municipal or an industrial level. Safety issues and the reinforcement of customer perspective arose along with the increasing function of social networks (relatives and volunteers) in care work.

The results of this thesis can be utilized in the development of the current substitute staff system so that it would function better and meet the needs of working life.