Kotihoidon hoitajien kokemuksia hoidon tarpeen arvioinnista asiakkaan voinnin muuttuessa

Abstract

Kotihoidossa hoidetaan entistä huonokuntoisempia vanhuksia. Vanhukset ovat yksi suurimpia päivystyspalveluita käyttävä ryhmä. Kotihoito on yleisin vanhuksen päivystykseen lähettävä taho. Tämä asettaa haasteita hoidon tarpeen arvioinnille asiakkaan ollessa vielä kotona.

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaista kotihoidon hoitajien hoidon tarpeen arviointi on hoitajien näkökulmasta sekä hoidon ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä asiakkaan hakeutuessa päivystykseen. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty teemahaastatteluilla talvella 2015. Analysointimenetelmänä oli sisällönanalyysi.

Yleisimpiä vointia heikentäviä tekijöitä olivat yleistilan lasku tai kaatuminen. Hoidon tarpeen arviointia helpotti asiakkaan tunteminen pidemmältä ajalta. Muita helpottavia tekijöitä olivat selkeä oireenkuva ja työkokemus. Vaikeuttavia tekijöitä olivat epäselvät tilanteet ja tuntemattoman asiakkaan tilan arviointi. Epäselvissä tilanteissa tukea päätökselle haettiin usein soittamalla ambulanssi. Hoidon ohjaukseen vaikuttivat asiakkaan ja hänen omaisensa mielipiteet.

Hoidon tarpeen arviointia helpottaisi lisäkoulutus ja toimiva omahoitajuus. Jatkotutkimuksena voisi tutkia, minne kotihoidon päivystykseen ohjaamat asiakkaat menevät jatkohoitoon sekä lisäkoulutuksen vaikutusta hoidon tarpeen arviointitaitoihin.

An increasing number of older people in poor health are treated by home care. Older people comprise the largest group that uses hospital Emergency Room (ER) services. Home care is the most common quarter to refer older people to the ER. This brings challenges to the care need assessment among clients still living in their homes.

The aim of this thesis was to find out what care need assessment is like from the viewpoint of the home care nurses and what factors affect the referral to treatment process. The thesis was carried out by using qualitative research methods. The data was gathered by using focused interviews during the winter of 2015. The analysis method was content analysis.

Deterioration of general health or falls most commonly affect the functional ability of older people. Knowing the patient for a longer period of time facilitated the care need assessment. Other factors that helped the assessment process were a clear symptom profile and work experience. Some complicating factors were ambiguous situations and assessments of new clients. In these ambiguous situations, an ambulance was called. The opinions of clients and their relatives often influenced the decision concerning the referral to treatment.

Care need assessment could be facilitated by additional training and by having a viable primary nursing system. A further study could focus on where clients, who were referred to the ER by home care, go for continued treatment and the impact of additional training on the competence of care need assessment.