Envisioning and Co-designing the Best Space for Espoo Centre’s Community House
Ryynänen-McEwan, Eila (2015)
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101615467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101615467
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Espoon keskukseen tulevan asukastalon yhteisen tilan visioimista ja yhteissuunnittelua alueen asukkaiden kanssa. Tutkimus oli looginen jatko Välittävät ja Valittavat Verkostot -hankkeelle (VVV) asukastalon konseptien kehittämiseksi. VVV on Suomen ympäristöministeriön rahoittama hanke. Tämä tutkimus on osana VVV -hankkeen osallistuvaa tapaustutkimusta ja lähti alun perin liikkeelle hankkeen kevään 2014 yhteisöpajoista, joissa tarve yhteiselle tilalle ja sen kehittämiseen tuli esille.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Espoon keskuksen asukkaiden näkemyksiä ja mieltymyksiä yhteisestä tilasta. Tulevan asukastalon tilaan liittyviä ominaisuuksia ja tulevaa toimintaa ja aktiviteetteja tutkittiin neljässä yhteissuunnittelun työpajassa. Näistä saatiin laadullista ja määrällistä tutkimusaineistoa. Taustatietona tutkimuksessa käytettiin Paras Tila -kyselyn tuloksia. Palvelumuotoilun menetelmiä käytettiin julkisten yhteisten tilojen elinvoimaisen käytön varmistamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli auttaa asukkaita sitoutumaan hankkeeseen.
Teoreettinen viitekehys kattoi Doreen Masseyn käsitteet paikasta ja tilasta, yhteisöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisen hyödyt sekä julkisen tilan kaupungissa. Yhteissuunnitteluun liittyviä käsitteitä, kuten osallistavan muotoilun, palvelumuotoilun ja placemaking -käsitteitä selvitettiin. Tutkimukseen vastaajat ja taustatietojen tuottajat koostuivat noin 120 alueen asukkaasta ja alueen eri sidosryhmien jäsenistä. Tutkimustietoa opinnäytetyöhon kerättiin VVV -hankkeen avustamassa neljässä asukastalo Tuunaamon työpajassa. Tällä tavalla monikulttuuristen kansalaisten ja asukkaiden kollektiivinen ääni ja näkemykset saatiin esille asukastalosta vastaavan projektin päättäjille.
Tutkimuksen tärkeimmät havainnot asukastalosta ja yhteisestä tilasta olivat seuraavia: Paikkaan on helppo tulla, yhteinen tila on viihtyisä ja kutsuva ja siellä on toimintaa kaikenikäisille ja kaikille. Asukastalon toiminnot edistävät asukkaiden hyvinvointia ja oppimista ja ne mahdollistavat eri alueella asuvien ihmisryhmien integraation ja keskinäisen ymmärryksen kehittymisen. Yhteenvetona voidaan todeta, että demokraattisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan soveltaminen neljässä osallistavassa yhteissuunnittelun työpajassa toi esille Espoon keskuksen asukkaiden Samarian asukastaloon liittyviä todellisia tarpeita ja toiveita. Tämä prosessin tuloksena tutkimukseen osallistujat valtaistettiin tulevan Samarian asukastalon ja yhteisen tilan suunnitteluun. This thesis investigates envisioning and co-designing a community space that will serve as an actual community house in Espoo Centre. It was a logical extension of the Caring and Sharing Networks (CSN) project where the aim has been to develop concepts for a community house. CSN is funded by Finland’s Ministry of Environment. This research, a part of the CSN case study, was initially set in motion by formative participatory workshops during spring 2014, when a need to develop a community space in Espoo Centre had been identified.
The aim of this study was to investigate Espoo Centre residents’ preferences for their future community space to be located within the central business district. The spatial qualities, future activities and functions were examined, through four co-design workshops that generated qualitative and quantitative data. Results of the Best Space Survey were used in conjunction with a three-dimensional prototype, as background information for this study. Service design methodologies were utilised to ensure exciting and lively uses of the public space in their community. Additionally, by giving the residents a voice, the workshops engaged them to take ownership of the project.
The theoretical frameworks discussed various concepts of ‘place’ and ‘space’ by Geographer, Doreen Massey. Also, a sense of community, benefits of developing a sense of community, cities and public space and placemaking were covered. Co-design concepts from participatory design, service design and community development were examined. The participant-respondents of the background data and the four co-design workshops totalled, approximately 120 residents, including key stakeholders in the area. This study was carried out under the auspices of CSN in four community house Tuunamo workshops that allowed mainly multicultural citizen-residents to be heard by the project decision-makers.
The main findings of this research involving developing viable ideas of an actual community house and space were as follows: accessibility to transit; the community space is welcoming and inviting; activities are organised for all ages and walks of life, promoting wellbeing and learning and allowing integration and development of mutual understanding between different groups of people living in the area. In conclusion, utilisation of a bottom-up democratic approach, using codesign and four participatory workshops, revealed the actual needs and desires of Espoo Centre residents for their community space. In the process, user-participants were thus empowered, acting as co-creators of their future community house and space in the historic Samaria building requiring an adaptive re-use of the building.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Espoon keskuksen asukkaiden näkemyksiä ja mieltymyksiä yhteisestä tilasta. Tulevan asukastalon tilaan liittyviä ominaisuuksia ja tulevaa toimintaa ja aktiviteetteja tutkittiin neljässä yhteissuunnittelun työpajassa. Näistä saatiin laadullista ja määrällistä tutkimusaineistoa. Taustatietona tutkimuksessa käytettiin Paras Tila -kyselyn tuloksia. Palvelumuotoilun menetelmiä käytettiin julkisten yhteisten tilojen elinvoimaisen käytön varmistamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli auttaa asukkaita sitoutumaan hankkeeseen.
Teoreettinen viitekehys kattoi Doreen Masseyn käsitteet paikasta ja tilasta, yhteisöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisen hyödyt sekä julkisen tilan kaupungissa. Yhteissuunnitteluun liittyviä käsitteitä, kuten osallistavan muotoilun, palvelumuotoilun ja placemaking -käsitteitä selvitettiin. Tutkimukseen vastaajat ja taustatietojen tuottajat koostuivat noin 120 alueen asukkaasta ja alueen eri sidosryhmien jäsenistä. Tutkimustietoa opinnäytetyöhon kerättiin VVV -hankkeen avustamassa neljässä asukastalo Tuunaamon työpajassa. Tällä tavalla monikulttuuristen kansalaisten ja asukkaiden kollektiivinen ääni ja näkemykset saatiin esille asukastalosta vastaavan projektin päättäjille.
Tutkimuksen tärkeimmät havainnot asukastalosta ja yhteisestä tilasta olivat seuraavia: Paikkaan on helppo tulla, yhteinen tila on viihtyisä ja kutsuva ja siellä on toimintaa kaikenikäisille ja kaikille. Asukastalon toiminnot edistävät asukkaiden hyvinvointia ja oppimista ja ne mahdollistavat eri alueella asuvien ihmisryhmien integraation ja keskinäisen ymmärryksen kehittymisen. Yhteenvetona voidaan todeta, että demokraattisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan soveltaminen neljässä osallistavassa yhteissuunnittelun työpajassa toi esille Espoon keskuksen asukkaiden Samarian asukastaloon liittyviä todellisia tarpeita ja toiveita. Tämä prosessin tuloksena tutkimukseen osallistujat valtaistettiin tulevan Samarian asukastalon ja yhteisen tilan suunnitteluun.
The aim of this study was to investigate Espoo Centre residents’ preferences for their future community space to be located within the central business district. The spatial qualities, future activities and functions were examined, through four co-design workshops that generated qualitative and quantitative data. Results of the Best Space Survey were used in conjunction with a three-dimensional prototype, as background information for this study. Service design methodologies were utilised to ensure exciting and lively uses of the public space in their community. Additionally, by giving the residents a voice, the workshops engaged them to take ownership of the project.
The theoretical frameworks discussed various concepts of ‘place’ and ‘space’ by Geographer, Doreen Massey. Also, a sense of community, benefits of developing a sense of community, cities and public space and placemaking were covered. Co-design concepts from participatory design, service design and community development were examined. The participant-respondents of the background data and the four co-design workshops totalled, approximately 120 residents, including key stakeholders in the area. This study was carried out under the auspices of CSN in four community house Tuunamo workshops that allowed mainly multicultural citizen-residents to be heard by the project decision-makers.
The main findings of this research involving developing viable ideas of an actual community house and space were as follows: accessibility to transit; the community space is welcoming and inviting; activities are organised for all ages and walks of life, promoting wellbeing and learning and allowing integration and development of mutual understanding between different groups of people living in the area. In conclusion, utilisation of a bottom-up democratic approach, using codesign and four participatory workshops, revealed the actual needs and desires of Espoo Centre residents for their community space. In the process, user-participants were thus empowered, acting as co-creators of their future community house and space in the historic Samaria building requiring an adaptive re-use of the building.