Tehtaan materiaalihallinnan yhdistäminen mallinnusohjelmaan
Janhunen, Saila (2015)
Janhunen, Saila
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415938
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa Parma Oy Kotkan tehtaan materiaalihallinnan tämänhetkiset ongelmakohdat ja selvittää, minkälaisia jatko-ongelmia niistä aiheutuu. Kartoituksen pohjalta tulee tehdä päätelmiä ja johtopäätöksiä, joiden kautta on tarkoitus kehitellä ratkaisuvaihtoehtoja ilmeneviin haasteisiin. Tavoitteena on myös kehitellä tulevaisuuden visioita, joiden avulla mallia pystyttäisiin hyödyntämään elementtituotannossa paremmin.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Teoreettinen viitekehys koostui lähdekirjallisuudesta. Kartoituksen aineisto on peräisin suullisista tiedonannoista, joita kerättiin Parma Oy:n suunnittelijoilta, esimiehiltä ja konsultilta. Haastateltuja työntekijöitä oli yhteensä kuusi. Haastattelujen jälkeen tiedot muutettiin kirjalliseen muotoon ja analysoitiin. Tulosten kuvailu tapahtui sanallisesti ja havainnollistavien kuvien avulla. Työn lopussa tutkittiin päätelmiin pohjautuvia ratkaisumalleja sekä mallintamisen mahdollisuuksia ja laaja-alaisempaa hyödyntämistä elementtituotannossa tulevaisuudessa.
Materiaalihallinnan suurin ongelma on materiaalitietojen siirtäminen mallinnusohjelmasta, Teklasta, Parma Oy:n toiminnanohjausjärjestelmään, iNettoon. Ongelmallinen tiedonsiirto on seu-rausta laajentuneesta materiaalikirjastosta, sillä tehtailla ei ole yhtenevää materiaalihallintaa, ja vastaavilla materiaaleilla on useita eri toimittajia. Materiaalihallinnasta aiheutuvia ongelmia ovat epätodelliset varastosaldot ja vääristynyt lopputuotteen hinta. Haastatteluissa ilmenneistä ongelmakohdista voidaan päätellä, että kaikkien tehtaiden materiaalihallinta tulee yhtenäistää. Teklan ja iNeton materiaalien linkitykset tulee myös poistaa ja luoda uudelleen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suunnittelun ohjaukseen, materiaalitietojen siirtämiseen ja materiaalihallinnan ylläpitoon tulee jatkossa varata enemmän resursseja. Materiaalien fyysiset varastopaikat ja materiaalien vastaanottotarkastukset puolestaan edistävät varastosaldojen paikkansapitävyyttä.
Opinnäytetyössä saavutettiin alussa asetetut tavoitteet. Toimeksiantajalle työ toimii nykytilan kartoituksena, toimintasuunnitelmana ja ohjeena. Haastateltava joukko oli työtehtäviltään laaja, joten kartoituksessa nousivat esiin kaikki materiaalihallintaan ongelmia aiheuttavat näkökulmat. Kartoitustulokset ovat luotettavia, sillä henkilöiden näkemykset tukevat ja täydentävät toisiaan. Työn lopussa kuvatut toimenpiteet ovat toteutuskelpoisia, ja yritys suunnittelee ottavansa niitä asteittain käytäntöön lähitulevaisuudessa.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Teoreettinen viitekehys koostui lähdekirjallisuudesta. Kartoituksen aineisto on peräisin suullisista tiedonannoista, joita kerättiin Parma Oy:n suunnittelijoilta, esimiehiltä ja konsultilta. Haastateltuja työntekijöitä oli yhteensä kuusi. Haastattelujen jälkeen tiedot muutettiin kirjalliseen muotoon ja analysoitiin. Tulosten kuvailu tapahtui sanallisesti ja havainnollistavien kuvien avulla. Työn lopussa tutkittiin päätelmiin pohjautuvia ratkaisumalleja sekä mallintamisen mahdollisuuksia ja laaja-alaisempaa hyödyntämistä elementtituotannossa tulevaisuudessa.
Materiaalihallinnan suurin ongelma on materiaalitietojen siirtäminen mallinnusohjelmasta, Teklasta, Parma Oy:n toiminnanohjausjärjestelmään, iNettoon. Ongelmallinen tiedonsiirto on seu-rausta laajentuneesta materiaalikirjastosta, sillä tehtailla ei ole yhtenevää materiaalihallintaa, ja vastaavilla materiaaleilla on useita eri toimittajia. Materiaalihallinnasta aiheutuvia ongelmia ovat epätodelliset varastosaldot ja vääristynyt lopputuotteen hinta. Haastatteluissa ilmenneistä ongelmakohdista voidaan päätellä, että kaikkien tehtaiden materiaalihallinta tulee yhtenäistää. Teklan ja iNeton materiaalien linkitykset tulee myös poistaa ja luoda uudelleen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suunnittelun ohjaukseen, materiaalitietojen siirtämiseen ja materiaalihallinnan ylläpitoon tulee jatkossa varata enemmän resursseja. Materiaalien fyysiset varastopaikat ja materiaalien vastaanottotarkastukset puolestaan edistävät varastosaldojen paikkansapitävyyttä.
Opinnäytetyössä saavutettiin alussa asetetut tavoitteet. Toimeksiantajalle työ toimii nykytilan kartoituksena, toimintasuunnitelmana ja ohjeena. Haastateltava joukko oli työtehtäviltään laaja, joten kartoituksessa nousivat esiin kaikki materiaalihallintaan ongelmia aiheuttavat näkökulmat. Kartoitustulokset ovat luotettavia, sillä henkilöiden näkemykset tukevat ja täydentävät toisiaan. Työn lopussa kuvatut toimenpiteet ovat toteutuskelpoisia, ja yritys suunnittelee ottavansa niitä asteittain käytäntöön lähitulevaisuudessa.