Alueellisella vasutyöskentelyllä kohti yhteistä kasvatusnäkemystä

Abstract

Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat linjaavat alueellista toimintaa ja ne pohjautuvat valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Hollolan kunnan päivitetty vasu valmistui kesällä 2014 ja tällä kehittämishankkeella jalkautimme kunnan vasun Vesikansan varhaiskasvatusalueelle. Alueella luovuttiin yksikkökohtaisista suunnitelmista ja ryhdyttiin työstämään vasun sisältöjä ja kasvatusnäkemystä alueellisesti koko henkilöstön kesken. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli muodostaa yhtenevää kasvatusnäkemystä ohjaamaan koko alueen työyhteisön pedagogista toimintaa. Opinnäytetyön tarkoitus oli myös yhteisöllisellä työskentelyllä osallistaa ja sitouttaa kaikki alueen kasvattajat toteuttamaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä sovitulla tavalla. Hankkeen tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatukseen arjen tarpeita vastaava käytännön työväline. Yhtenevää kasvatusnäkemystä kokoava työväline auttaa varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja seurannassa sekä pedagogisen osaamisen johtamisessa. Tämän kehittämishankkeen toteutuksessa mukailtiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Aineisto hankittiin fokusryhmätyöskentelyllä. Fokusryhmiin osallistujat käsittelivät annettuja aiheita etukäteen tiimeissään. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi. Varhaiskasvattajille syntyi työskentelyn aikana vahva näkemys kasvattajien toimintatapojen ja oppimisympäristön laadun tärkeydestä. Tasalaatuisuus eri yksiköiden kesken koettiin tärkeäksi. Merkityksellisintä ei ole se mitä tehdään, vaan se miten tehdään. Yhteisöllisesti muodostettu työväline Apuvasu ohjaa alueen varhaiskasvatustoimintaa ja linjaa sen peda-gogista sisältöä. Väline toimii myös pedagogisen osaamisen johtamisen välineenä ohjatessaan tavoitteellista toimintaa, suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Apuvasu on siirrettävissä myös muiden yksiköiden käyttöön, edellyttäen työyhteisön yhteistä käsittelyä.

Early childhood education plans of municipalities guide regional day care and are based on national guidelines. The early childhood education plan of Hollola was updated and introduced in summer 2014. With this development project we put that plan into practice in the early childhood education area of Vesikansa. Units-specific early childhood education plans were abandoned and the personnel of the whole area started to process together the contents of the plan and the educational vision. The purpose of this development project was to construct congruent educational vision in the area to guide the pedagogical work in the education community. The purpose of the thesis was also by communal working to involve and commit all the educators in the area to implement the new early childhood education plan in the agreed way. The aim of the project was to develop a tool that meets the needs of early childhood education in everyday life. The tool that gathers congruent educational vision helps in early childhood education planning, implementing, assessing and tracking, and also in pedagogical competence management. The approach of action research was applied in this development project. The material was collected by focus group working. The group participants discussed the given themes before the meetings in their work teams. The material was processed with a content analysis. A strong vision emphasizing the approaches of educators and quality of learning environment was born among the educators during the process. Homogeneity between the units was considered important. It’s not about what we do, but how we do it. This communally constructed tool Apuvasu clarifies the pedagogical content of early childhood education to the personnel. It also works as an instrument of pedagogical competence management as it guides the goal oriented work. The tool is transferable to other units but its introduction requires a common process in the work community.