ICT–enabled business transformation : effects on developing future project competencies
Wirenius, Laura (2015)
Wirenius, Laura
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916134
Tiivistelmä
Kuudes teollinen vallankumous tulee perustumaan uusiutuviin biopohjaisiin materiaaleihin. Metsäteollisuus pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen muuttamalla liiketoimintaansa, joka tapahtuu merkittävässä määrin ICT projektien kautta. Tutkimus kartoittaa vaikutuksia ja tarpeita tulevaisuuden ICT projektiosaamisen kehittämiseen.
Tutkimuksen tarkoitus oli koota organisaation näkemys vallitsevasta projektiosaamisen tasosta kehitysalueiden kartoittamiseksi. Tulosten odotetiin vahvistavan odotettu organisaation näkemys nykytilasta ja kehityskohteista sekä paljastavan mitä projektiosaamista organisaatio pitää relevanttina tulevaisuudessa, ja mitä osaamista tulisi jatkokehittää.
Kvantitatiivinen tutkimusmateriaali kerättiin Project Management Expo 2015 tapahtuman osallistujilta ennen varsinaista tapahtumaa. Kvalitatiivinen tutkimusmateriaali kerättiin havainnoimalla tapahtuman aikana paneelikeskustelua, työpajojen työskentelyä sekä yksilöhaastattelemalla muutamia tapahtumaan osallistuneita henkilöitä.
Tutkimustulos vahvisti käsityksen organisaation mielipiteestä nykyisen projektiosaamisen tasosta, mutta tulokset paljastavat myös, mitä kriittisiä kehitysalueita organisaatio haluaa priorisoida. Lisäksi tutkimustulos paljastaa, kuinka Project Management Expo 2015 tapahtumaa tulisi kehittää, jotta se tarjoaisi tehokkaan foorumin projektiammattilaisille myös tulevaisuudessa.
Tutkimus osoitti, että ketterä ja hybridi projektimetodologia nähdään kriittisinä kehityskohteina, jotka tulisi virallistaa organisaation projektikäytännöiksi ja niiden käyttöönotto priorisoida. Myös organisaation kaksikielisyyden edistäminen sekä linjaorganisaation tiiviimpi sitoutuminen projekteihin nähtiin kriittisenä, jotta ICT- projekteja voidaan implementoida menestyksekkäästi myös tulevaisuudessa. Lisäksi kokemuksen ja osaamisen jakaminen projektikaveriverkoston avulla nähtiin tehokkaaksi tavaksi levittää organisaatiossa jo olemassa olevaa osaamista. Lopuksi tutkimus esittää suosituksia Project Management Expo tapahtuman kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä UPM-Kymmene Oyj:n kanssa.
Tutkimuksen tarkoitus oli koota organisaation näkemys vallitsevasta projektiosaamisen tasosta kehitysalueiden kartoittamiseksi. Tulosten odotetiin vahvistavan odotettu organisaation näkemys nykytilasta ja kehityskohteista sekä paljastavan mitä projektiosaamista organisaatio pitää relevanttina tulevaisuudessa, ja mitä osaamista tulisi jatkokehittää.
Kvantitatiivinen tutkimusmateriaali kerättiin Project Management Expo 2015 tapahtuman osallistujilta ennen varsinaista tapahtumaa. Kvalitatiivinen tutkimusmateriaali kerättiin havainnoimalla tapahtuman aikana paneelikeskustelua, työpajojen työskentelyä sekä yksilöhaastattelemalla muutamia tapahtumaan osallistuneita henkilöitä.
Tutkimustulos vahvisti käsityksen organisaation mielipiteestä nykyisen projektiosaamisen tasosta, mutta tulokset paljastavat myös, mitä kriittisiä kehitysalueita organisaatio haluaa priorisoida. Lisäksi tutkimustulos paljastaa, kuinka Project Management Expo 2015 tapahtumaa tulisi kehittää, jotta se tarjoaisi tehokkaan foorumin projektiammattilaisille myös tulevaisuudessa.
Tutkimus osoitti, että ketterä ja hybridi projektimetodologia nähdään kriittisinä kehityskohteina, jotka tulisi virallistaa organisaation projektikäytännöiksi ja niiden käyttöönotto priorisoida. Myös organisaation kaksikielisyyden edistäminen sekä linjaorganisaation tiiviimpi sitoutuminen projekteihin nähtiin kriittisenä, jotta ICT- projekteja voidaan implementoida menestyksekkäästi myös tulevaisuudessa. Lisäksi kokemuksen ja osaamisen jakaminen projektikaveriverkoston avulla nähtiin tehokkaaksi tavaksi levittää organisaatiossa jo olemassa olevaa osaamista. Lopuksi tutkimus esittää suosituksia Project Management Expo tapahtuman kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä UPM-Kymmene Oyj:n kanssa.