Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Lasten kaltoinkohtelun monet kasvot : - Sosionomiopiskelijan ammatillinen kasvu

Vuorinen, Janette; Korhonen, Anu (2015)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
Korhonen_Anu_Vuorinen_Janette.pdf..pdf (1.758Mt)
Lataukset: 


Vuorinen, Janette
Korhonen, Anu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111016162
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ


Korhonen, Anu & Vuorinen, Janette. Lasten kaltoinkohtelun monet kasvot – Sosionomiopiskelijan ammatillinen kasvu. Diak, Järvenpää, Syksy 2015, 79 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuvien sosionomiopiskelijoiden ammatillista pätevyyttä tunnistaa ja kohdata kaltoinkohdeltu lapsi. Tutkimusaineisto pohjautui sekä opiskelijoiden että sosiaalialan asiantuntijoiden haastatteluihin. Haastateltavina oli seitsemän Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaa kahdesta eri toimipisteestä sekä kaksi sosiaalialan asiantuntijaa. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Opiskelijoiden haastattelut suoritettiin kahdessa erillisessä fokusryhmähaastattelussa, jotka nauhoitettiin ja videoitiin. Haastatteluista kaksi toteutettiin sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Asiantuntijoiden haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluissa oli ennalta määrätyt teemahaastattelukysymykset, jotka jättivät haastateltaville mahdollisuuden liittää asia laajempaan näkökulmaan.

Opiskelijat sekä asiantuntijat pitivät lasten kaltoinkohtelun tunnistamista ja määrittelemistä haastavana. Haastateltavat osasivat nimetä ja kuvailla lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun erilaisia ilmenemismuotoja, mutta esimerkiksi grooming ja kemiallinen pahoinpitely jäivät jokaiselta haastateltavalta mainitsematta. Tunnistamisen haastavuuteen vaikuttivat esimerkiksi opiskelijoiden vähäinen työkokemus ja kokemattomuus lasten parissa työskentelystä, puutteelliset lasten kaltoinkohtelun teoriatiedot sekä kaltoinkohtelun merkkien näkymättömyys. Täten voitiin päätellä, että kaltoinkohdellun lapsen tunnistamiseen tarvitaan käytännön työn ja teorian yhdistämistä sekä hiljaisen tiedon siirtämistä. Asiantuntijoiden sekä opiskelijoiden haastatteluissa nousi vahvasti esille itsenäisen opiskelun ja reflektoivan dialogin merkitys lasten kaltoinkohtelun tunnistamisessa.

Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä selvittää, miten sosiaalialan työntekijöiden ammatillisia erityistaitoja sekä moniammatillista yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tulisi kehittää, jotta pystyttäisiin ajoissa tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään lasten kaltoinkohtelua. Edellä mainittujen jatkotutkimusehdotuksien lisäksi voisi tutkia lasten kaupallista seksuaalista hyväksikäyttöä kaltoinkohtelun näkökulmasta.


Asiasanat: lasten kaltoinkohtelu, ammatillisuus, pätevyys, lapsen etu
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatTutkintonimikkeetAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste