Primus non est nocere, Tärkeintä on olla vahingoittamatta, ISBAR-menetelmän käyttö osana potilasturvallisuutta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ISBAR-menetelmään perustuvan tarkastuslistan käyttöä päivystyksen ja kirurgisten vuodeosastojen välillä sekä selvittää avoimilla kysymyksillä päivystyksen ja Nova-osaston hoitajien koke-muksia ISBAR-tarkistuslistasta. ISBAR-menetelmä on kehitetty 1990-luvulla USA:n merivoimissa suullisen tiedonkulun yhdenmukaistamiseksi, josta se levisi nopeasti ilmavoimiin ja sitä kautta terveydenhuoltoon.

Opinnäytetyö rajattiin koskemaan Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksen sekä Nova-osaston ja kirurgisten vuodeosastojen välisiä potilassiirtoja sekä suullista raportointia. Hoitajat, jotka ottivat vastaan raportin potilaasta päivystyk-sestä kirurgisille vuodeosastoille, merkitsivät ylös seurantalistaan käyttivätkö potilasta ilmoittavat päivystyksen hoitajat ISBAR-menetelmää vai eivät. Kirurgi-silla vuodeosastoilla olleesta seurantalistasta laskettiin yhteen ilmoitettujen potilaiden määrä ja ilmoituksista tarkastettiin oliko niissä käytetty ISBAR-menetelmää vai ei. Määrät eriteltiin osastoittain. Lisäksi päivystyksen ja Nova-osaston hoitajat täyttivät avoimen kyselyn johon sai kirjoittaa kokemuksia IS-BAR-menetelmän käytöstä. Avoimia kyselyjä jaettiin 50, josta palautui 10 kap-paletta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Etelä-Karjalan keskussairaalan päivys-tyksen ja Nova-osaston sekä kirurgisten vuodeosastojen hoitajilta toukokuussa 2015. Avointen kysymysten tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen perusteella päivystyksessä työskentelevät hoitajat käyttävät IS-BAR-menetelmää kohtalaisesti. Yleisin syy menetelmän käyttämättömyyteen oli se, etteivät osastolla olevat hoitajat halua kuunnella raporttia loppuun asti. Kokemukset ISBAR-menetelmän käytöstä olivat pääsääntöisesti hyviä. Menetelmä ohjaa kertomaan oleelliset asiat potilaan siirtotilanteessa ja antaa tietyn rutiinin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että hoitajat kaipasivat lisää koulutusta ISBAR-tarkistuslistan käytöstä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan koulutuksia henkilöstölle. Jatkotutkimusaiheeksi nousivat osastojen tietoisuuden lisääminen ISBAR-tarkistuslistasta sekä potilasturvallisuuden tutkiminen potilaiden näkökulmasta.

The purpose of this thesis was both to research the patient’s transition from emergency to the surgical hospital wards and to examine the usage of the check-list based on the ISBAR method between the emergency and surgical ward departments. The ISBAR method was developed in the US navy in the 1990s in order to expedite information processing, where from it rapidly esca-lated into the air forces and to the medical care.

This study is limited to the patient transfers and verbal reporting between the emergency of the South Karelia Central hospital, its NOVA department and its surgical hospital ward. The material for the thesis was collected with open questions from the patient transfers of the emergency and surgical wards at the Central Hospital in 2015. The nurses who moved a patient from the emergency to the surgical wards wrote down whether they used the the ISBAR method or not. In addition, the nurses filled out an open questionnaire, where they could fill out their opinions on the use of the ISBAR method. The poll was open to two weeks. 50 open questionnaires were allocated, out of which 10 were returned. The study material was analyzed with an inductive analysis of the content.

On the basis of the study, the emergency nurses use the ISBAR-method fairly much. The most common reason for the method not having been being used was that the nurses working in the hospital ward did not want to listen to the report until it’s end. The experiences on using the list were primarily good. The list guides the involved to tell the relevant issues concerning the patients trans-fer of the patient, and sets a routine of a kind.